Tällä sivulla tarkastelemme bioenergian vastuullisuutta eri näkökulmista.
Taloudellinen vastuu
Energiantuotannossa käytettävä bioenergia on Suomessa pääosin kotimaista lähienergiaa ja jakautuu Suomessa melko tasaisesti eri puolille maata (ks. alla).
Bioenergiassa on tyypillisesti polttoaineketju biomassan lähteeltä energiantuotantoon, jossa toimii useita eri tehtäviin erikoistuneita yrityksiä. Esimerkiksi energiapuun korjuuta hoitavat metsäpäässä toimivat yritykset. Energiapuun haketus toteutetaan joko tienvarressa tai itse käyttöpaikalla. Kuljetukset ovat oma kokonaisuutensa, ja lopulta itse energia tuotetaan lämpö- tai voimalaitoksessa.
Bioenergia ry:n jäsenistö kuvaa hyvin alalla toimivaa yrityskenttää. Sen on jatkuvasti huolehdittava toimintansa kannattavuudesta. Alan yritykset tuottavat omistajilleen tuottoja ja arvonnousua sekä valtiolle ja kunnille tärkeitä verotuloja.
Sosiaalinen vastuu
Bioenergialla tuotetaan yli 50 % Suomen kaukolämmöstä ja yli 40 % kaiken asumisen energiankulutuksesta. Bioenergian tuotanto työllistää ihmisiä koko polttoaineketjussa. Luonnonvarakeskuksen biotalouslaskelmien mukaan biopohjaisilla raaka-aineilla tuotettu energia työllisti Suomessa 5 700 ihmistä vuonna 2022, 1 000 henkeä enemmän kuin 2018. Työpaikkoja on bioenergian laajan käytön vuoksi paljon myös haja-asetusalueilla, joissa työpaikkoja tyypillisesti muuten on kaupunkiseutuja vähemmän.
Suomessa tuotetusta sähköstä 13,3 % perustui biomassaan vuonna 2023 (Energiateollisuus 2024).
Bioenergia on suurin uusiutuvan energian lähde liikenteessä ja tuotti 16,4 % liikenteessä käytetystä energiasta vuonna 2023 (Tilastokeskus 2024, Energiateollisuus 2024).
Pääosin kotimaisena energialähteenä bioenergia tukee Suomessa energian huolto- ja toimitusvarmuutta. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta 7 % oli Suomeen tuotua ja yli 90 % kotimaista vuonna 2023 (Luonnonvarakeskus 2024).
Ympäristövastuu
Kaikki bioenergia on uusiutuvaa energiaa, mikä tarkoittaa, että sitä syntyy luonnon prosesseissa yhtä paljon tai enemmän kuin sitä kulutetaan (IPCC WG3 – Mitigation (2022), s.1812). Uusiutuvalla energialla on keskeinen rooli, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä halutaan YK:n ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti luopua. Siten bioenergian käyttö on yksi tapa hillitä ilmastonmuutosta. Tämän tunnustavat sekä hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC että Euroopan ilmastopaneeli.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ohjeistuksissa, joita YK:n ilmastosopimus pääsääntöisesti pyrkii noudattamaan, on sovittu, että bioenergiaa käytettäessä energiasektorin laskennassa päästö on nolla ja biomassan poistuva hiili otetaan huomioon maankäyttösektorin laskennassa. Mikäli näin ei tehtäisi, biomassan sisältämä hiili laskettaisiin päästötaseisiin kahteen kertaan.
Tilastokeskuksen polttoaineluokituksessa 2024 puun päästökerroin on ilmoitettu bioperäiselle hiilidioksidillle. Bioperäinen hiilidioksidi erotellaan polttoaineluokituksessa fossiilisesta, koska vain fossiilinen hiilidioksidi otetaan huomioon IPCC:n laskentaohjeissa energiasektorille (ks. edellä).
Uusiutuvalla energialla voi (yleensä) positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi olla muita negatiivisia ympäristövaikutuksia. Bioenergian kohdalla tämä koskee erityisesti luonnon monimuotoisuutta.
Sivua on päivitetty joulukuussa 2024.