Suomessa kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvalla energialla 42 prosenttia vuonna 2022. Puuenergian osuus uusiutuvasta energiasta oli 69 %.
Bioenergiaa Suomen uusiutuvasta energiasta on 76 %.
Puuenergia tulee sivutuotteista
Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta vaan energiaksi käytettävä puu on hakkuiden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotetta. 56 prosenttia Suomessa käytetystä puusta päättyy energiaksi ja loput tuotteiksi.
- Metsäteollisuudessa syntyviä puun jakeita käytetään energiatuotteiksi: sähköksi, prosessilämmöksi, kaukolämmöksi, pelleteiksi ja biopolttoaineeksi.
- Energiapuuna käytettävä hakkuiden sivutuote: hakkuutähde, ranka- ja pienpuu, kannot, kuori, puru, hake ja teollisuudelle soveltumaton puu.
Viime aikoina on käyty keskustelua, siitä, että pienpuuksi tilastoitavassa osuudessa todennäköisesti on joukossa aiempaa enemmän teollisuudelle periaatteessa kelpaavaa ainespuuta, lähinnä kuitupuuta, jolle ei ole löytynyt kuitenkaan teollista ostajaa. Kunnon tilastotietoa asiasta ei kuitenkaan ole.
Puuenergia – tuotanto perustuu kestävään metsänhoitoon
- Metsänhoito ottaa huomioon myös luonnon ja sen monimuotoisuuden säilymisen.
- Kestävä metsänhoito on puuenergian tuotannon perusta.
- Metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeät harvennushakkuut tarjoavat kestävää polttoainetta puuenergian tuotantoon.
Lue lisää:
Puuenergian avulla kohti hiilineutraalia Suomea
- Puulla voidaan korvata fossiilisia tuontipolttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua.
- Kotimainen puuenergia luo Suomeen myös työtä, toimeentuloa, vienti- ja verotuloja sekä parantaa energiantuotannon huoltovarmuutta.
- Negatiiviset päästöt voidaan saavuttaa talteen ottamalla ja varastoimalla puuenergiasta syntyvä biogeeninen hiilidioksidi tai biohiilen avulla.
Eniten puuta käytetään energianlähteenä teollisuudessa
- Puuta käytetään eniten metsä- ja energiateollisuudessa.
- Kotitalouskäytön osuus on 15 %.
- Energiantuotanto on tehokasta ja ympäristönsuojelu korkealla tasolla.
- Tärkeimpinä polttoaineina ovat sellutehtaiden jäteliemet sekä kuori, puru, hake ja kierrätyspuu.
- Lukuisat lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta, jonka suurimmat raaka-ainelähteet ovat pienpuu ja hakkuutähteet.
- Lisäksi maaseudun ja myös kaupunkien lukemattomissa tulisijoissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Myös metrisille koivuhaloille on edelleen käyttäjänsä.
Puun energiakäytön pitkät perinteet ja uudet innovaatiot
Puun energiakäytöllä on Suomessa pitkät perinteet. 1800-luvun puolivälissä polttopuun osuus ylitti reilusti puolet kaikesta käytöstä. Polttopuun suhteellinen osuus alkoi alentua 1920-luvulla, mutta kasvoi uudelleen 1940-luvun poikkeusaikoina. Ennätysvuonna 1945 puuta, pääosin halkoja, poltettiin Suomessa 27 miljoonaa kuutiometriä.
Nykyisinkin puu on Suomen yleisin uusiutuvan energian lähde. Sen käyttömäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 ja on nyt yli neljännes maamme energiankulutuksesta. Vuosikymmenten aikana kehittyneen teknologian ansiosta bioenergiasta pystytään tuottamaan voimakattiloissa hyvällä hyötysuhteella sähköä ja kaukolämpöä.
Puuenergian ympärille syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, kuten esimerkiksi päästöjen hallinta ja robotiikan hyödyntäminen.
Puuenergiaa koskevia keskeisiä julkaisuja on Tilastot ja julkaisut -sivulla.