Suomessa on suunnitteilla jo 13 hiilidioksidin talteenoton hanketta eri puolilla maata. Infrastruktuurin merkitys korostuu erityisesti niissä hankkeissa, joissa hiilidioksidia ei voida käyttää tai varastoida laitoksen välittömässä läheisyydessä. Bioenergia ry:n tilaama selvitys arvioi tarvittavaa infrastruktuuria.
Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi ovat yksi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdollistavista kulmakivistä. Suomella on loistavat mahdollisuudet ottaa talteen biogeeninen hiilidioksidi, joka vapautuu, kun biomassaa tai sen johdannaisia poltetaan tai ne hajoavat. Suomessa syntyy tällaista hiilidioksidia vuosittain noin 28 miljoonaa tonnia suurista teollisen puunjalostuksen ja energiantuotannon laitoksista, mikä on hieman vähemmän kuin fossiilisia päästöjä syntyi yhteensä energiasektorilla 2022. Biomassasta peräisin olevan hiilidioksidin pitkäaikainen varastointi mahdollistaa laitoksille negatiiviset päästöt eli hiilidioksidin poistamisen pysyvästi ilmakehästä. Hiilidioksidin poisto pysyvästi ilmakehästä näyttää jo nyt muodostuvan sellaiseksi palveluksi, josta halutaan maksaa.
– Suunnitteilla olevissa hankkeissa hiilidioksidi käytetään pääasiassa sähköpolttoaineiden valmistamiseen, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja teollisuudessa. Talteenotettavaksi kaavaillun hiilidioksidin määrä on vasta 1–1,5 miljoonan tonnin suuruusluokassa, joten lisäpotentiaalia on runsaasti, kertoo Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Valtaosassa tällä hetkellä suunnitteilla olevista hankkeista hiilidioksidi hyödynnetään lähellä talteenottolaitosta. Se ei kuitenkaan ole kaikissa kohteissa mahdollista, jolloin talteenotettu hiilidioksidi on kuljetettava muualle käytettäväksi tai varastoitavaksi. Tällöin toimiva infrastruktuuri on avainasemassa hankkeiden toteutumisessa. Hiilidioksidi-infrastruktuuri käsittää tarvittavat välivarastot sisämaassa ja rannikolla, sekä kuljetuksen putkea pitkin, raiteilla tai rekoilla.
Bioenergia ry on tilannut VTT:ltä selvityksen hiilidioksidin hyötykäytön ja varastoinnin vaatimasta infrastruktuurista. Selvitys toteutetaan kevään ja kesän 2024 aikana. Rahoittajina ovat Gasgrid Vetyverkot Oy, Finnsementti Oy, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, Keravan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Tampereen Energia Oy,Vantaan Energia Oy ja Sumitomo Corporation Europe Ltd.
– Kun Suomessa parhaillaan pohditaan, miten hiilidioksidin hyötykäytön ja varastoinnin hankkeita voitaisiin kansallisesti edistää rajallisin resurssein, on infrastruktuuriin panostaminen yksi potentiaalinen vaihtoehto. Vetytalouden ja hiilidioksidiratkaisujen synergiat tulee huomioida suunnitelmissa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitää myös varmistaa, että EU:n suunnitelmissa huomioidaan bioperäisen hiilidioksidin tarjoamat mahdollisuudet ja tarpeet, painottaa toimialapäällikkö Erika Laajalahti Bioenergia ry:stä.
Suomessa on tärkeää tunnistaa potentiaaliset alueelliset keskukset, hubit, jotka muodostuvat toisiaan lähellä olevien hiilidioksidilähteiden ja hiilidioksidin käyttökohteiden, kuten suunnitteilla olevien vetylaaksojen, perusteella. Hubeissa eri toimijat voivat jakaa kuljetusinfrastruktuurin, hiilidioksiditerminaalin sekä välivaraston, ja siten madaltaa yksittäiselle hankkeelle muodostuvia kustannuksia. Samalla mahdollistetaan riittävän suurien hiilidioksidimäärien kokoaminen esimerkiksi varastointihankkeiden osalta Suomen rajojen ulkopuolelle pysyvään varastoon tapahtuvaa kuljetusta varten ja jaetaan riskejä.
Myös EU:n komissio on nostanut kuljetusinfrastruktuurin keskeiseksi hiilidioksidin hyödyntämisen sekä varastoinnin arvoketjut mahdollistavaksi kokonaisuudeksi. EU:n yhteinen tutkimuskeskus (JRC) julkaisi helmikuussa 2024 raportin hiilidioksidin kuljettamisinfrastruktuurin kehityksestä tulevina vuosikymmeninä. Kuljetusverkkojen skenaarioissa Suomi ei ole mukana hahmotelmissa edes vuonna 2050. Pitää varmistaa, että EU:n suunnitelmissa huomioidaan myös biogeenisen hiilidioksidin tarjoamat mahdollisuudet ja tarpeet.
Lisätiedot:
Erika Laajalahti, toimialapäällikkö, hiilensidonta ja CCUS, 044 753 0700, erika.laajalahti@bioenergia.fi
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi