Bioenergia ry:n mukaan Ilmastopaneelin esitys puun energiakäytön verotuksesta heikentäisi energiayhtiöiden taseita eikä edistäisi fossiilisista polttoaineista luopumista lämmöntuotannossa tai kannustaisi teknologisten hiilinielujen kehittämiseen. Verotuksen riskinä on myös, että se kannustaisi energiajakeiden vientiin Suomen ulkopuolelle, jossa puupolttoaineille on vahva kysyntä.
Puun energiakäytön verotusta on esitetty viime viikkoina ratkaisukeinoiksi niin luontokadon kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastopaneeli esitti viime viikolla, että puupohjaisen biomassan ensisijaiselle poltolle asetetaan vero polttolaitoksille, joiden teho on 20 MW tai sitä suurempi.
Energiapuun kysyntä on Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä noussut Euroopassa merkittävästi, kun venäläisestä maakaasusta, hiilestä ja öljystä on haluttu kiireellisesti eroon. Puu on erittäin tärkeä uusiutuva energianlähde erityisesti lämmöntuotannossa. Myös Suomessa puun osuus kaukolämmön polttoaineista viime vuonna nousi.
”Ilmastopaneelilla on monia hyviä ehdotuksia, mutta esitys puun energiakäytön verotuksesta on kokonaisuudessa hämmentävän ristiriitainen. Se heikentäisi energiayhtiöiden taseita, mikä hidastaisi muutosta. Se ei edistäisi fossiilisista polttoaineista luopumista lämmöntuotannossa eikä kannustaisi teknologisten hiilinielujen kehittämiseen Suomessa, joita Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa. Se kannustaisi energiajakeiden vientiin, sillä kysyntä puupolttoaineille myös Suomen ulkopuolella on suurta. Verotuksen ohjaava vaikutus voisi siis osin vuotaa puun Suomen ulkopuolelle. Se myös heikentäisi hyvän metsänhoidon kannattavuutta talousmetsissä,” toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka ja jatkaa:
”Olemme keskellä energia- ja talouskriisejä, mikä korostaa kotimaisen kustannustehokkaan lämmöntuotannon ja huoltovarmuuden merkitystä. Nyt olisi vaarallinen signaali ja täysin väärä liike korottaa kotimaisten energialähteiden veroja.”
Ilmastopaneelin esitys kohdistuisi suppeaan osaan puun energiakäytöstä, sillä se koskisi vain ensisijaista polttoa ja yli 20 MW laitoksia. Rajauksen ulkopuolelle jäisivät poltto pienemmissä lämpölaitoksissa, teollisuuden jätteet ja tähteet sekä mm. kotitalouksien energiateollisuutta paljon merkittävämpi runkopuun poltto. Esitys voisi siten lisätä kysyntää ja hintatasoa esimerkiksi purulle ja kuorelle, joita jo käytetään myös teollisuuden tarpeisiin.
Puun korjuun päästöt otetaan huomioon maankäyttösektorin laskennassa ja laskennallinen päästö energiajärjestelmässä on siksi nolla. Energiakäytön tosiasiallinen vaihtoehto ei useimmiten ole teollisuuskäyttö, vaan jakeen jääminen metsään. Jos kaadettu puu tai puutähde jää metsään, siihen sitoutunut hiili karkaa vähitellen ilmakehään ja vahvistaa lopulta ilmastonmuutosta – mutta hyöty energiajärjestelmälle menetetään.
Puun energiakäyttöön voidaan liittää tulevaisuudessa hiilidioksidin talteenotto, mikä mahdollistaa esimerkiksi liitynnän vetytalouteen ja synteettisten polttoaineiden valmistukseen energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin. Hiilidioksidi pitkäaikaisesti varastoimalla puun energiakäyttö voi olla osa teollista ekosysteemiä, joka sitoo ilmakehästä hiilidioksidia eli on hiilinegatiivinen.
”Suomessa fiksusti hyödynnetään energiaksi sellaisia metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoja, joille ei ole teollista käyttöä. Hiilinielun määrittävistä hakkuista energiateollisuuden käyttämän harvennuspuun osuus on 5 % luokkaa. Todellinen silmänkääntötemppu on siten lavastaa energiateollisuudesta nielusyyllinen,” Laurikka lisää.
Luonnolle tärkeää metsissä on kestävä metsänhoito ja erityisesti järeä puu ja lahopuu. Luontokatoon vaikuttamisessa energiaverotuksen osumatarkkuus on heikko. Bioenergia ry ja Energiateollisuus ry ovat julkaisseet 2021 suositukset ekologisen kestävyyden huomioimisesta puupolttoaineiden hankinnassa.
Vuonna 2021 lämpö- ja voimalaitosten koko kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli 24 miljoonaa kuutiota eli 46,8 TWh. Tästä ensisijaisesti polttoon suuntautuvia jakeita (metsähake) oli alle puolet, noin 9,5 miljoonaa kuutiota eli noin 19 TWh, josta järeän runkopuun osuus oli noin 6,5 %. Näistä vain osa kulutettiin päästökauppasektorilla eli pääosin isommissa yli 20 MW laitoksissa. Päästökauppasektorin osuus kaikkien biopolttoaineiden kulutuksesta Suomessa oli noin 70 % vuonna 2021 (Energiavirasto 2022, Tilastokeskus 2022). Puupolttoaineita kulutettiin energiaksi Suomessa kokonaisuudessaan 112 TWh vuonna 2021.
Lisätiedot: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, p. 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi