EU:n päätöksenteko energia- ja ilmastotavoitteiden toimeenpanossa on kesäkuussa edennyt merkittävästi sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaiden neuvostossa. Tavoitteiden tiukentuessa ja Venäjän hyökkäyssodan mullistettua energiakentän EU:n on mahdollistettava myös jatkossa kestävän uusiutuvan bioenergian hyödyntäminen fossiilisen energian vähentämisessä.
Kesäkuu on ollut kiireinen Euroopan Unionin tätä vuosikymmentä koskevan energia- ja ilmastopaketin (55-valmiuspaketti) valmistelussa. Euroopan parlamentti on hyväksynyt kesäkuussa omia kantojaan useisiin keskeisiin ilmastoaloitteisiin. Jäsenmaat taas hyväksyivät kantansa uusiutuvan energian direktiivin (RED3) ja energiatehokkuusdirektiivin muutokseen 27.6. ja useisiin tärkeisiin ilmastoaloitteisiin varhain 29.6. EU:n lainsäädäntö etenee ja kaikki keskeiset komission esityksen osat ovat edelleen mukana.
– Hienoa, että päätöksenteko eteni vaikeissa olosuhteissa. Tavoitteiden tiukentuessa ja Venäjän hyökkäyssodan mullistettua energiakentän EU:n on mahdollistettava myös jatkossa kestävän uusiutuvan bioenergian hyödyntäminen fossiilisen energian vähentämisessä. Tavoitteita on nyt linjattu suuri määrä ja sääntely on monimutkaista ja osin hyvin yksityiskohtaista. Kunnianhimoiset tavoitteet eivät vielä itsessään vähennä päästöjä, ja sääntelyn runsaus myös rajaa vaihtoehtoja ja erilaisia toimintamahdollisuuksia, kommentoi Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Uusiutuvan energian direktiivissä jäsenmaat hyväksyivät tavoitteen noston 40 %:iin energian loppukäytöstä 2030. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä komissio on huhtikuussa esittänyt tavoitteen nostoa 45 %:iin ja tähän ei vielä haluttu ottaa kantaa. Liikenteen alatavoitteissa neuvosto esittää ratkaisua, jossa jäsenmaat voisivat valita 13 % päästöintensiteettitavoitteen ja 29 % liikenteen uusiutuvan energian tavoitteen välillä. Kehittyneille biopolttoaineille tulisi sitova alatavoite ja synteettisille polttoaineille indikatiivinen alatavoite, joihin molempiin sisältyisi tuplalaskenta. Lämmitykseen ja jäähdytykseen, rakennusten energiankäyttöön sekä teollisuuteen ehdotetaan myös alatavoitteita uusiutuvalle energialle ja teollisuuteen vielä uusiutuvan vedyn osuudelle.
Bioenergian kestävyyskriteereitä neuvosto haluaa komission tavoin vahvistaa. Riskiperusteinen malli kestävyyden tarkastelussa kuitenkin säilyisi. Laitosten tehoraja laskettaisiin 10 MW:iin. Tukijärjestelmissä olisi huomioitava puun kaskadikäyttö eli materiaalikäytön ensisijaisuus.
– Neuvoston kanta oli komission alkuperäistä ehdotusta monin osin parempi. Liikenteen biopolttoaineita ja RFNBO-polttoaineita edistetään toimivammin. Metsäpolttoaineiden kestävyyskriteerien osalta korostetaan hyvin riskiperusteista lähestymistapaa ja seurantatietojen merkitystä. Lisäksi biomassan kaskadikäytön osalta jäsenmaat puolustavat aiheellisesti läheisyysperiaatetta. Pettyneitä olemme siihen, että neuvosto hyväksyy takautuvan lainsäädännön olemassa olevien alle 10 MW bioenergialaitosten kasvihuonekaasupäästövähennyksissä, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty.
Energiatehokkuusdirektiivissä jäsenmaat tukevat sitovaa EU-tason tavoitetta alentaa loppuenergian kulutusta 36 % 2030 mennessä. Jäsenmaat laativat 2023–2024 kansallisia suunnitelmia energian säästämiseksi ja komissio voi esittää suunnitelmiin tarvittaessa korjauksia. Näiden lisäksi tulevat vuosittaiset energiansäästötavoitteet loppuenergiankulutukselle, jotka nousevat 1,1 %:sta 2024 asteittain 1,5 %:iin vuodesta 2028 eteenpäin. Mahdollista edellisen vuoden ylijäämää voi tallettaa seuraavalle vuodelle 10 % Julkiselle sektorille ja julkisiin rakennuksiin tulevat omat vuosittaiset energiansäästö- ja korjaustavoitteet.
Parlamentti päättää omasta kannastaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuusdirektiiveihin näillä näkymin syyskuussa. EU päästökaupan, taakanjakosektorin päästövähennysten, maankäyttösektorin ilmastotoimien (LULUCF), henkilö- ja pakettiautojen päästönormien, lentoliikenteen päästökaupan ja ilmastotoimien sosiaalirahaston osalta voivat nyt käynnistyä viimeistelevät kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä.
Lisätiedot:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi