Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi viime viikolla tämän vuoden pääjulkaisunsa, uusimman World Energy Outlookin. Uutisotsikoihin raportista nostettiin ristiriidat, joista yksi on ilmastotavoitteiden ja nykyisen päästökehityksen välinen. Syytä onkin, sillä vähennystavoitteita on pyritty kiristämään (2°C => 1,5°C) samalla kun globaalien päästöjen kasvua on jatkettu. Tavoitteista ollaan todella kaukana.
Financial Times kertoi 20.11. Kiinan kivihiilivoimalaitosten rakentamisesta. Viime vuonna muu maailma vähensi kivihiileen perustuvaa kapasiteettiaan nettomääräisesti 2,8 GW, kun Kiina lisäsi sitä 25,5 GW. Rakenteilla tai suunnitteilla on tällä hetkellä 148 GW, kun nykykapasiteetti on 987 GW. Kiinan osuus maailman päästöistä vuonna 2015 oli jo 27 %. Globaalisti päästöjen pitäisi vähentyä noin 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasolta – siis kaikkialla tasaisesti yhtä aikaa – jos Suomenkin kannattama tavoite 1,5°C haluttaisiin saavuttaa. Climate Action Trackerin arvion mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä EU:lle noin -86 % päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
IEA ei World Energy Outlookissa ennusta mitään. Sillä on katsauksessaan jälleen kolme eri skenaariota. Nykyiset toimet -skenaario (”Current policies”) kertoo siitä, mihin maailma on nykyisillä politiikoilla ilman yhtään uutta lainsäädäntöä menossa. Ilmoitetut toimet (”Stated policies”) kertoo julkistettujen politiikkojen vaikutuksesta. Kolmas skenaario on kestävän kehityksen (”Sustainable development”) skenaario, jossa toteutetaan niin Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ”selvästi alle kahden asteen lämpenemisestä” kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja mm. parannetaan kaupunkien ilmanlaatuongelmia.
Mitä raportti kertoo bioenergiasta? Ajaako polttamiseen perustuva bioenergian käyttö maailmaa perikatoon?
Viesti raportissa on tismalleen sama kuin jo pari vuotta aiemmin: modernia bioenergiaa tarvitaan maailmassa reilusti nykyistä enemmän lähes joka sektorilla, mutta aivan erityisesti liikenteessä. Mitä kunnianhimoisempi skenaario on, sitä enemmän modernia bioenergiaa eli esimerkiksi energiatehokasta teollista bioenergian käyttöä ja liikenteen biopolttoaineita. Suurin osa maailman bioenergiasta, noin 620 Mtoe ja 59 % bioenergian loppukulutuksesta, on kehittyvien maiden perinteistä biomassan käyttöä kotitalouksien tarpeisiin. Sen määrää pitää merkittävästi vähentää kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen skenaariossa osuus olisi enää 16 % vuonna 2030.
Modernia bioenergiaa käytetään maailmassa nyt yhtä paljon sähköntuotannossa (213 Mtoe) ja teollisuudessa (213 Mtoe). IEA:n skenaarioiden maalaamassa tulevaisuudessa käyttö sähköntuotannossa kasvaisi reilusti maailman sähköistyessä. Liikenteessä nykykäyttö (89 Mtoe) 2-3 kertaistuisi ja nousisi vuoteen 2030 mennessä teollisuuden ohi toiseksi tärkeimmäksi bioenergian käyttösektoriksi. Verrattuna vuonna 2017 julkaistuun raporttiin, IEA:n skenaarioissa modernin bioenergian kasvutarpeita on lisätty kaikkialla muualla paitsi teollisuudessa, jossa sähköistyminen ja energiatehokkuuden parantuminen vähentävät kokonaisenergiankulutusta ja samalla bioenergian käyttöä. Kokonaisuutena modernin bioenergian käyttöä on kestävän kehityksen skenaariossa lisätty noin 7 %. Bioenergiaan yhdistetyn hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on 2050 vuositasolla noin 250 miljoonaa tonnia CO2.
Tulos on sama myös EU:n osalta. Bioenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa kaikilla sektoreilla, mutta nopeimmin liikenteessä. Kestävän kehityksen skenaariossa EU:n energiankulutuksesta 19 % pitäisi vuonna 2030 perustua biopolttoaineisiin, kun 2018 oltiin noin 5 % tasolla.
Suomessa monet potevat ilmastoahdistusta, toiset puhkuvat ilmastoinnostusta. Kansainvälisesti Suomen oma tavoitteenasetanta on kärkeä ja teknologia – myös bioenergiateknologia – ehdotonta huippua. Pidetään siis pää kylmänä, sydän lämpimänä, tehdään töitä, autetaan muita, myydään suomalaisia ratkaisuja maailmalle ja keksitään niitä paljon lisää. Syyllistetään vähemmän naapuria, vaikka se ei täydellinen olekaan.
Harri Laurikka
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, jonka omakotitalo lämpiää itse tehdyllä pilkkeellä ja maalämmöllä. Talon katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit
harri.laurikka(a)bioenergia.fi / 040 1630 465