EU on Venäjän hyökkäyssodan takia tilanteessa, jossa sen pitää nopeasti vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Komission maaliskuussa esittelemä REPowerEU-esitys sivuuttaa bioenergian mahdollisuudet biometaania lukuun ottamatta. Fossiilisen tuontienergian korvaaminen kestävällä bioenergialla tarvitsee vakaan investointiympäristön, eikä käyttöä tule hankaloittaa kesällä 2021 esitellyllä 55-valmiuspaketilla, jonka yksityiskohtia hiotaan paraikaa EU:n jäsenmaissa ja parlamentissa.

EU komissio esitteli 8.3. luonnoksen suunnitelmasta (ns. ”REPowerEU”), joilla EU voi nopeasti vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta tavoitteena lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Toimenpiteet esitettiin aloitettavaksi kaasusta. Komission suunnitelmalla pyritään monipuolistamaan kaasun tarjontaa, nopeuttamaan uusiutuvien kaasujen käyttöönottoa ja korvaamaan kaasu lämmityksessä ja sähköntuotannossa muilla energialähteillä – erityisesti tuuli- ja aurinkovoimalla sekä lämpöpumpuilla.

Komission mukaan viime kesänä esitellyn 55-valmiuspaketin ehdotusten täytäntöönpano vähentää jo vuotuista fossiilisen kaasun kulutusta 30 prosentilla eli 100 miljardilla kuutiometrillä vuoteen 2030 mennessä. 55-valmiuspaketti on erittäin mittava lainsäädäntökokonaisuus, jossa paitsi toimeenpannaan EU:n ilmastotavoitteiden tiukennus, myös esitetään jäsenmaiden liikkumavaraa kavennettavaksi sen osalta, miten tiukennettuihin tavoitteisiin tulee päästä. Paketissa kasvatetaan vaatimuksia myös bioenergian käytölle. 55-valmiuspaketista käydään paraikaa neuvotteluja niin Euroopan unionin neuvostossa kuin parlamentissa, joten myös sen kautta voidaan vaikuttaa venäläisen energian nopeaan korvaamiseen.

Maaliskuussa esitellyllä REPowerEU-suunnitelmalla venäläisen kaasun kulutusta voidaan komission mukaan vähentää 155 miljardia kuutiota lisää, josta lähes kaksi kolmannesta (noin 100 mrd kuutiometriä) jo tämän vuoden aikana.

– EU on hyvin riippuvainen fossiilisista tuontipolttoaineista ja tuemme vahvasti nopeita toimia riippuvuuden vähentämiseksi. Valitettavasti komissio on REPowerEU-esityksessään sivuuttanut biometaania lukuun ottamatta bioenergian tarjoamat mahdollisuudet, toisin kuin kansainvälinen energiajärjestö IEA omissa ehdotuksissaan. Meillä olisi vielä käyttämätöntä kestävää potentiaalia varsinkin maatalouden sivuvirroissa ja Euroopassa on markkinoilla historiallisen paljon metsätuhojen synnyttämää matalalaatuista biomassaa, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

– Helpoin tapa tukea nyt fossiilisen tuontienergian korvaamista bioenergialla on taata vakaa investointiympäristö ja lopettaa bioenergian käytön hankaloittaminen 55-valmiuspaketissa. Tämä voidaan toteuttaa pitäen kiinni paketin tavoitteista, Laurikka jatkaa.

55-valmiuspaketissa on esitetty uudet tavoitteet mm. vuoteen 2030 mennessä tehtäville päästövähennyksille ja hiilinielujen lisäyksille eri sektoreilla, uusiutuvan energian määrälle 2030 ja energiatehokkuuden kehittymiselle 2030 mennessä. Paketissa esitetään kaikelle bioenergialle minimiveroja EU-laajuisesti ehdotuksessa uudeksi energiaverodirektiiviksi. Uusiutuvan energian direktiivissä bioenergialle esitetään kokonaan uusia ja tiukempia kestävyyskriteereitä, vaikka edelliset saatiin vasta 2018 sovittua eikä niiden soveltamisesta ole ehditty saada vielä minkäänlaisia kokemuksia. Uudet vaatimukset lisäisivät todennäköisesti myös yritysten hallinnollisia kustannuksia. Energiatehokkuusdirektiivissä taas halutaan määritellä uusia kaavamaisia vaatimuksia tehokkaalle kaukolämmön ja -kylmän tuotannolle.

– Uusiutuvaa energiaa ei tässä tilanteessa pidä alkaa verottamaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme enemmän joustavuutta ja mahdollistamista, vähemmän kampittamista. Viime kesänä esitetty paketti perustuu liian vahvasti näkemykseen, jossa yksityiskohtiakin pitää ohjata keskusjohtoisesti säädöksillä eikä jäsenmaiden tai yritysten asiantuntemukseen muuttuvien hintojen markkinoilla voi luottaa, Laurikka toteaa.

Komission on tarkoitus tarkentaa REPowerEU-ehdotustaan uusilla ehdotuksilla toukokuussa. Jäsenmaiden reagoinnilla on ennen sitä erityinen merkitys.

Lisätiedot:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi