Tutkijat VTT:ltä ja neljästä muusta tutkimusorganisaatiosta ovat valtioneuvoston toimesta laatineet skenaarioita ilmasto- ja energiastrategian taustaselvitykseen. Työn tulokset julkaistiin 1.12. Työtä jouduttiin tekemään haastavassa toimintaympäristössä, kun EU:n komissio julkaisi kesken hankkeen, heinäkuussa 2021, 55-valmiuspaketin, jolla EU toimeenpanee keväällä sovitussa ilmastolaissa asettamansa päästövähennystavoitteen -55 % vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomessa hallitus on vuoden aikana tehnyt lisää linjauksia ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuksesta, joita ei ole pystytty kaikilta osin ottamaan laskelmissa huomioon.
Työssä on tarkasteltu ilmastopäästöjen kehitystä nykytoimin ja lisätoimin, siten että vuosille 2030-2035 asetetut tavoitteet saavutetaan.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kommentoi tuloksia tuoreeltaan:
– Työn skenaariossa näkyy bioenergian maltillisesti kasvava rooli energiajärjestelmässä niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun bioenergialle esitetään EU-tasolla yhä uusia esteitä ja rajoitteita. Hiilinieluja luodaan politiikkaskenaariossa myös bioenergiaan perustuvalla hiilidioksidin talteenotto- ja poistoteknologialla. Ennen vuotta 2035 laskentamallissa on suljettu teollisuudessa nämä teknologiat pois. Tämä on hyvä noteerata, sillä päästöjen vähentämisen rajakustannus on samalla rajussa kasvussa, kun taas uuden teknologian kustannukset laskevat.
EU:n Innovaatiorahasto on äskettäin päättänyt tukea hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) hyödyntäviä hankkeita. Hankerahoituksen saivat Nesteen vety- ja CCS-hanke Porvoossa sekä Tukholman energialaitoksen Stockholm Exergin bioenergian hyödyntämiseen perustuva CCS-hanke sähköä ja lämpöä yhtä aikaa tuottavassa voimalaitoksessa. Hankkeista talteen otettava hiilidioksidi on tarkoitus kuljettaa ja varastoida Pohjanmereen.
Raportin laskelmissa päästöjen vähentämiskustannukset nousevat 2020-luvulla jyrkästi yli 100 euron hiilidioksiditonnia kohden politiikkaskenaariossa, jolla Suomi pääsee ilmastotavoitteisiin. Nousu on erityisen kova, jos erilaisia joustomahdollisuuksia, kuten päästökaupan kertapoistomahdollisuutta (ns. one-off jousto) ja maankäyttösektorin hiilinielujen ns. LULUCF-joustoa ei voida hyödyntää.
Bioenergian suhteellinen osuus sähkönhankinnasta hiukan pienenee, mutta absoluuttinen käyttö kasvaa sähkönkulutuksen kasvaessa. Sähkönhankinta kasvaa etenkin politiikkaskenaariossa. Samalla energian loppukulutus laskee ja siinä bioenergian sekä absoluuttinen että suhteellinen käyttö kasvavat. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta saavuttaisi kokonaisuudessaan yli 60 % tason 2030.
Turvetuotannon osalta VTT:n politiikkaskenaariossa oletetaan, että tuotannosta vapautuvia alueita metsitetään ja tehdään kosteikoiksi. Kasvuturvetuotannosta siirrytään entisillä energiaturpeen tuotantoaloilla rahkasammalen tuotantoon.
– Energiaturvetuotannosta vapautuvilla aloilla on tärkeää ottaa huomioon maanomistajien tarpeet ja erilaisten jälkikäyttömuotojen mahdollistaminen. Kaikkien alojen osalta ei ole perusteltua tehdä kaavamaista oletusta kasvuturpeen tuotannon muuttamisesta rahkasammaltuotantoon, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.
Lisätiedot:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, puh. 040 1630 465, etunimi.sukunimi@bioenergia.fi
Hannu Salo, toimialapäällikkö, Bioenergia ry, 040 5022 542, etunimi.sukunimi@bioenergia.fi