Glasgow´n ilmastokokous COP26 onnistui kohtuullisen hyvin

Todetaan se heti alkuun: Glasgow´n COP26 onnistui kohtuullisen hyvin juuri siinä, missä sen pitikin onnistua. Kokouksessa onnistuttiin sopimaan loput auki jääneet Pariisin ilmastosopimuksen säännöt eli saamaan tasapainoiseen kuntoon ns. Katowicen sääntökirja, jonka muut osat oli onnistuttu sopimaan jo aiemmin.

Jäljellä sääntökirjassa olivat enää markkinamekanismit (Artikla 6) ja läpinäkyvyyskehikon aivan olennainen elementti eli se, miten maat kertovat päästöjen vähenemisestä ja muista toimistaan. Vuodesta 2024 eteenpäin tämä tehdään nyt yhtenäisellä menettelyllä, mikä on tärkeä perusedellytys kansainvälisen ilmastopolitiikan seurannalle ja arvioinnille.

Markkinamekanismit lisäävät kustannustehokkuutta

Markkinamekanismit taas ovat tapa lisätä ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. Niitä ei ole laadittu siksi, että liikkeelle saataisiin mahdollisimman suuri määrä tuplasti laskettuja huijauspapereita eikä siksi, että hankkeiden kohdemaiden kansalaisia sorrettaisiin. Hyvin toteutetuilla markkinamekanismeilla päästövähennystoimet pystytään kohdistamaan hyvässä kontrollissa sinne, missä ne on toteutettavissa edullisimmin – tietenkin myös riskit huomioiden. Näin säästetään rahaa, voidaan tukea kehittyvien maiden yhteiskuntia ja saadaan yksityinen raha liikkeelle. Säästettyä rahaa taas tarvitaan esimerkiksi sopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen haittojen ja vahinkojen korjaamiseen. Jo Pariisin ilmastosopimus linjasi, ettei markkinamekanismeissa voi olla valtioiden välillä kaksoislaskentaa. Glasgow´ssa markkinamekanismeista saatiin neuvoteltua riittävän hyvä kompromissi vuosien vaikeiden neuvottelujen jälkeen.

Päästövähennyksiä tarkastellaan vuosittain

Mediassa paljon tilaa on saanut – ymmärrettävästikin – se, mihin maailma on menossa suhteessa mittatikkuun, 1,5 asteen tavoitteeseen. Oli kuitenkin koko ajan selvää, että mittatikkuun ei Glasgow´ssa vielä päästä – eikä Glasgow´ssa siitä edes neuvotella. Ennen COP:ia totesimme, että on siksi kiinnostavaa, mitä COP päättää lähivuosien toimista. Ehkä selkein vastaus tähän oli päästövähennyslupausten vuosittainen tarkastelu. Sille on todellakin tarvetta, sillä vallitseva ristiriita maiden 2030-tavoitteiden ja pidemmän aikavälin nettonollaskenaarioiden välillä on ilmeinen. Jo kohtuullisen hyvältä kuulostava ”vain” 1,8 asteen lämpeneminen nojaa pitkälti vasta paljon vuotta 2030 myöhemmin toteutettaviin merkittäviin päästövähennyksiin:

a) joita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ei ole vielä sovittu missään ja
b) joissa monien maiden esittämiin runsaisiin ehtoihin (esim. rahoitus) vastataan avokätisesti, täysimääräisesti ja ajallaan

Vuosittaiset tarkastelut ovat EU:n ja Suomen näkökulmasta suuri kysymysmerkki. Mitä se tarkoittaa 55-valmiuspaketin toteutuksen kannalta? Avataanko EU:n ilmastolaki ja esimerkiksi mahdollistetaan artiklan 6 hyödyntäminen? Vai tuleeko jotain uutta täydentävää lainsäädäntöä, jolla kunnianhimoa parannetaan? Vai kuvitteliko joku eurooppalainen Glasgowssa, että tämä ei koske meitä?

Tarvitaan hyvää lainsäädäntöä ja ennustettavuutta

Toivottavasti näiden lupausten lunastamisessa muistetaan myös hyvän lainsäädännön periaatteet ja ennustettavuus. Tästä näkökulmasta EU:ssa kansainvälisten markkinamekanismien hyödyntäminen olisi hyvä vaihtoehto. Tämä olisi hyvä tie myös siksi, että EU pystyisi vaikuttamaan markkinamekanismien laatuun ja ohjaamaan niiden kehitystä heti alkuvaiheessa.
Suhteetonta huomiota kokouksen loppuhetkillä saivat kirjaukset koskien kivihiiltä. Voidaan kysyä, kuinka järkevää on, että COP:issa – jonka tarkoitus on puhua päästöistä – keskusteltiin näin tiukasti yksittäisestä fossiilisesta polttoaineesta ja vain sähköntuotannon osalta. Kirjaus oli joka tapauksessa hyvin pyöreä ja osin ehdollinen rahoitukselle. Samassa kohdassa Glasgown päätöksessä puhuttiin myös fossiilisten polttoaineiden tuista. Niiden kohdalla on hyvä muistaa, että G20 on sopinut jo vuonna 2009 vähentävänsä tehottomia fossiilisten polttoaineiden tukia eikä kovin paljon ole tapahtunut.

Bioenergiasta keskusteltiin kokouksen sivutapahtumissa

Bioenergia oli esillä näyttelyalueen muutamissa tilaisuuksissa ja viikkojen aikana kokouksen liepeillä järjestetyissä tilaisuuksissa. Virallisissa kokousasioissa bioenergia ei ollut aiheena esillä.

Maailman bioenergiajärjestö WBA järjesti itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa useita tilaisuuksia, joista yksi oli lehdistötilaisuus COP26-tiloissa. Bioenergian käyttöön yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BECCS) oli näissä vahvasti esillä. COP:n aikana bioenergiayritykset ja järjestöt julkistivat myös Glasgow´n kestävän bioenergian julkilausuman.

Paviljonkien keskustelutilaisuuksissa nestemäiset biopolttoaineet laiva- ja meriliikenteelle olivat useamman kerran esillä. Pitkän aikavälin näkymät ovat olemassa, mutta syyn hitaaseen edistymiseen kerrottiin olevan alojen kansainvälisissä järjestöissä, lentoliikenteen ICAO:ssa ja meriliikenteen IMO:ssa, jotka eivät halua edistää muutosta. Biometaani oli vähän esillä, tosin World Biogas Association järjesti tilaisuuden. Vety, mihin UK itse asettaa paljon toiveita strategioissaan, tuotiin vahvasti esiin esimerkiksi näyttelyalueella esillä olleilla vetyajoneuvoilla.

Negatiiviset päästöt laajasti esillä

Kokouksen reunamilla negatiiviset päästöt olivat laajasti esillä. Erilaisia sivutapahtumia järjestivät monet tahot. Tässä yksi vain osan tapahtumista kattava lista. Kokouksen aikana myös perustettiin eurooppalainen think tank Carbon Gap negatiivisten päästöjen edistämiseen.

Yhdysvallat oli aktiivisena teeman ympärillä. Energiaministeri Granholm julkisti heidän Carbon Negative Earthshot tavoiteohjelmansa. Osana ilmastoyhteistyötään, minkä USA ja Kiina julkistivat kokouksen aikana, maat aikovat tehdä yhteistyötä CCUS ja DAC parissa.

Pariisin sopimuksen yhteydessä perustetun teknologioiden edistämiseen keskittyvän Mission Innovationin alla julkaistiin myös CDR-missio, jonka tavoitteena on varmistaa vähintään 100 Mt CO2 talteenotto 2030 mennessä.

Monet negatiivisista päästöistä kiinnostuneista toivottivat ilolla artiklan 6 markkinamekanismien sääntöjen valmistumisen. Sääntöjen arvioidaan edistävän negatiivisten päästöjen markkinoiden syntymistä.

Aloitteita liittyen biokaasuun ja kaksoislaskentaan

Kokouksien yhteydessä julkaistiin useita aloitteita, joihin maat liittyvät halutessaan. Laajasti tukea saaneita aloitteita olivat esimerkiksi metsäkadon ehkäisyyn tähtäävä aloite ja metaanialoite. Metaanialoitteen kautta biokaasulle voi syntyä lisäkannusteita, mikä näkyi ainakin Yhdysvaltojen omasta toimenpideohjelmasta aloitteeseen liittyen.

Vapaaehtoisiin kompensaatioihin liittyen Suomi päätti liittyä San Josen periaatteiden allekirjoittajien joukkoon. San Josen koalitio edistää hiilihankkeiden vahvaa integriteettiä kansainvälisessä kompensaatiokaupassa.

Kirjoittajista Hannes Tuohiniitty osallistui Bioenergia ry:n edustajana Glasgow´n ilmastokokoukseen toisella neuvotteluviikolla.

#KoskaBioenergiaaTarvitaan 

Harri Laurikka ja Hannes Tuohiniitty