Bioenergia-ala valmiina tukemaan tarvittavia päästövähennyksiä

Skotlannin Glasgow’ssa kokoontuu YK:n vuosittainen ilmastokokousten kokonaisuus. Erilaisten virallisten ja puolivirallisten kokoonpanojen lisäksi järjestetään monenlaisia sivutapahtumia.

Toiveet kokouksen viralliselta puolelta ovat korkealla, sillä käsittelyssä ovat maiden päästövähennys-lupaukset Pariisin ilmastosopimukseen. Jokaisen maan piti vuoden 2020 loppuun mennessä uudelleenarvioida omaa, alun perin vuonna 2015 Pariisin sopimukseen esitettyä tavoitettaan. Näitä päivityksiä päästään nyt katsomaan kokonaisuutena ja vetämään tarvittavia johtopäätöksiä. Myös muutamista sopimuksen yksityiskohdista pitäisi nyt vihdoin saada tekniset päätökset tehtyä.

Jokaisella asteen kymmenesosalla on merkitystä 

On jo etukäteen selvää, että Glasgow’n kokouksessa maailma ei 1,5 asteen polulle tule pääsemään toiveista huolimatta. Parhaimmillaan maiden pöytäämät tavoitteet riittävät tuoreimpien arvioiden mukaan 2–2,4 asteen lämpenemispolulle. 1,5 asteen mukainen polku on nykyanalyysien mukaan vielä selvästi liian kaukana ja mahdollisuuksien ikkuna sen suhteen on sulkeutumassa hyvin nopeasti. Nykytahdilla ihmiskunta on 1,5 asteen polun kanssa parissa vuodessa mahdottoman tehtävän edessä. Kiinnostavaa onkin, mitä kokouksessa linjataan tästä seuraavaksi johtopäätökseksi tuleville vuosille. Jokaisella asteen kymmenesosalla on merkitystä. Missään tapauksessa mikään ei ole siis ”ohi” Glasgow’n kokouksen jälkeenkään.

 

Edistetäänkö hiilinegatiivisa teknologioita? 

Varmaa on, että maailma hyötyy suuresti, jos meillä on kykyä ja halua kehittää teknologioita, joilla hiilidioksidia saadaan ilmakehästä pois. Luonnon hiilinieluilla on oma tärkeä ja kasvava roolinsa, mutta niiden potentiaali on rajallinen. Lisäksi luonnossa hiilivarastot ovat aina alttiita esimerkiksi ilmastonmuutoksen lisäämille riskeille, kuten tulipaloille ja hyönteistuhoille. Hiiltä poistavilla eli hiilinegatiivisilla (tai ilmastopositiivisilla) teknologioilla voidaan tukea suuria päästövähennyksiä ja luonnon kykyä sitoa hiiltä.  

Tällä hetkellä kehitysvauhti näiden teknologioiden suhteen on aivan liian hidas. Bioenergia-alan osalta tämä onkin yksi mielenkiintoinen teema Glasgow’n kokouksessa. Edistetäänkö tällaisia ratkaisuja vai jäädäänkö ilmastotoimissa edelleen toivevisioiden ja unelmaskenaarioiden varaan? 

Siirrytään moderneihin ja energiatehokkaampiin käyttömuotoihin 

Maailman energiajärjestö (IEA) on tänä vuonna julkaistussa 1,5 asteen skenaariossaan hahmotellut mitä pitäisi tapahtua jo 2020-luvulla, jotta 1,5 asteen polku olisi mahdollista saavuttaa. Bioenergian osalta viesti on selvä: perinteisestä polttopuukäytöstä siirrytään moderneihin ja energiatehokkaampiin käyttömuotoihin, joiden käyttö kasvaa. IEA:n 1,5 asteen skenaariossa modernin bioenergian käyttö kasvaa 90 % vuosina 2020-2030. Nestemäisten biopolttoaineiden kulutuksen tulisi kolminkertaistua ja kaasumaisten biopolttoaineiden kaksinkertaistua. Hiilidioksidia pitäisi lisäksi uusilla teknologioilla pystyä poistamaan ilmakehästä jo yli 200 Mt/a vuonna 2030. Se vastaa noin nelinkertaisesti Suomen päästöjä. 

Bioenergia ry seuraa ilmastokokousta 

Bioenergia ry seuraa Glasgow’ssa tapahtumia sekä paikan päällä 9.-12.11.2021 että etänä. Viestimme seuraavien viikkojen ajan meille keskeisistä teemoista. Yllä olevan lisäksi muita alan kannalta mielenkiintoisia teemoja Glasgow’ssa ovat muun muassa Pariisin sopimuksen artikla 6:n eli kansainvälisen päästökaupan säännöt, globaalin metsäkadon torjunta sekä maatalousmaan hiilensidonnan edistäminen.

 

Glasgow´n kokouksen yhteydessä järjestetään paljon erilaisia avoimia tapahtumia, joista osaa pääsee seuraamaan myös etänä. Olemme listanneet tapahtumia liittyen mm. bioenergiaan, hiilidioksidin talteenottoon ja kierrätykseen/varastointiin sekä vapaaehtoisiin kompensaatiojärjestelmiin: COP26-tapahtumia

Seuraa viestintäämme ja osallistu keskusteluun tunnuksella #KoskaBioenergiaaTarvitaan 

Harri Laurikka ja Hannes Tuohiniitty