Uusiutuvan energian direktiivi REDII on asettanut biomassan kestävyyskriteerit kaikelle yli 20 MW kiinteälle ja yli 2 MW kaasumaiselle biomassalle sekä ilman kokoluokkarajaa nestemäisille biopolttoaineille.

Kansallinen REDII on toimeenpantu ja astunut voimaan tammikuussa kestävyyslain muutoksella sekä Valtioneuvoston asetuksella. Energiavirasto on julkaissut toiminnanharjoittajille suunnatusta ohjeesta päivityksen ja avannut sähköisen KEKRI-järjestelmän hakemuksia varten. Kestävyyslain mukaan, mikäli haluaa osoittaa 2021 käyttämänsä biomassan kestäväksi tai on velvoitettu tekemään niin saadun julkisen tuen ehtona, tulee hakemus saattaa vireille 30.6.2021 mennessä.

Energiavirastosta saadun tilannetiedon mukaan arvioimme, että hakemuksia on vielä tekemättä merkittävä määrä. Kannustamme jäseniä tarkistamaan tilanteen omalta osaltaan. Hakemuksen vireille saattaminen, vaikka osin puutteellisenakin, on suositeltavaa. Energiaviraston artikkeli aiheesta löytyy täältä: Kestävyyskriteerit laajenevat biomassapolttoaineisiin – Reilua Energiaa

Ensi vuotta ajatellen kiire ei johdu pelkästään kotimaisista syistä. Kestävyysvaatimus on ehdoton päästökauppasektorilla ja biokaasun käytössä liikenteessä ja yli 2 MW:n yksiköissä. Ellei tehorajat ylittävät energiantuottajat pysty esittämään hyväksyttyä kestävyysjärjestelmää ensi vuoden ensimmäisestä päivästä alkaen, tai bionesteen ja biokaasun myyjä pysty loppukäyttäjälle esittämään kestävyystodistuksen, se voi käydä energiantuottajalle tai polttoaineen tuottajalle kalliiksi.

Komissio myöhässä…

REDII direktiivissä on annettu komissiolle oikeus tarkentaa ohjeistusta kestävyyskriteerien osoittamisesta. Komission toimeenpanosäädös tästä on jo puoli vuotta myöhässä. Luonnosta käsitellään 29.6. komission työryhmässä, mutta ohjeen valmistumisen aikataulu on epävarma. Säädös tulee toimimaan jossain määrin myös kansallisten viranomaisten tulkintojen ohjenuorana, joskin sen sitovuus on avoinna. Tämä eriaikaisuus toiminnanharjoittajien velvollisuuksien ja ohjeiden valmistumisen välillä luo ainakin kansainvälisille puupolttoainemarkkinoille jonkin verran lisäepävarmuutta.

Toinen markkinoita haittaava tilanne on syntymässä siitä, että komission piti antaa myös vapaaehtoisia kestävyyssertifiointijärjestelmiä koskeva delegoitu asetus, mutta sekin on kuukausia myöhässä, eikä valmistumisesta ole selvyyttä. Näiden järjestelmien käyttöönottokaan ei onnistu käden käänteessä.

Edellisistä myöhästymisistä johtuen ollaan joissain muissa EU:n jäsenmaissa ottamassa käyttöön siirtymäaikoja kestävyyskriteerien osoittamisen velvoittavuudessa. Näitä on suunnitteilla ainakin Tanskassa, Saksassa ja Tšekissä.

… ja suunnittelee jo uusia kriteereitä vuosikymmenen aikana käyttöön

Riippumatta jo aiemmin hyväksytyistä – ja nyt kansallisesti toimenpantavista kestävyyskriteereistä – on komissio avaamassa REDII direktiivin monin osin osana heinäkuussa esiteltävää Fit For 55 -energia- ja ilmastopakettia.

Komission sisällä valmisteltujen vuodettujen luonnosten mukaan bioenergian kestävyyskriteereihin oltaisiin esittämässä muutoksia. Viimeisimmissä versioissa muutokset kiertyvät kolmen aiheen ympärille: 1) sovellusrajan lasku kiinteällä biomassalla 20 MW à mahdollisesti 5 MW, 2) korkean biodiversiteetin sekä turvemaiden ja luonnontilaisten tai luonnontilan kaltaisten metsien no go -alueiden laajentaminen koskemaan metsäbiomassaa ja 3) korostamaan runkopuun sekä muun korkeaan jalostuskäyttöön soveltuvien raaka-aineiden energiakäytön minimointia.

On hyvä ymmärtää, että nämä ovat vasta komission todennäköiset esitykset. Heinäkuun esitysten jälkeen käynnistyy lainsäädännön poliittinen vääntö Euroopan Parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston sekä komission yhteismenettelynä. Tämä voisi valmistua mahdollisesti 2023 alkupuolella ja kansallinen toimeenpano valmiin muutetun direktiivin osalta voisi karkeasti arvioituna olla 2025 aikana.

Bioenergian toimintaympäristöön vaikuttaa myös useat muut FF55-paketin esitykset, kuten metsästrategia, LULUCF, ETS ja autojen päästöstandardit. Näiden lisäksi komissio on päivittämässä energia- ja ympäristöperusteisi valtiontukisuuntaviivoja (CEEAG).