Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman laaja-alaisen turvetyöryhmän loppuraportti julkaistiin tänään. Se sisältää kaikkiaan 26 toimenpide-esitystä. Työryhmän toimeksianto oli tarkastella energiakäytön vähentyessä turpeen hallittua suuntaamista korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin sekä muutoksen toteutusta alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Työryhmä esittää luopumispakettia toimintansa lopettaville yrittäjille. Siihen sisältyisi jatkoselvittelyä mm. turvetuotannon erikoiskaluston romuttamisesta, kertaluonteisesta sopeutumisrahasta sekä eläkepaketista. Työryhmä esittää myös toimia huolto- ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi sekä konkreettisia ehdotuksia ympäristö- ja kasvuturpeen sekä uusien innovatiivisten turvetuotteiden osalta.
Työryhmän toimikauden aikana energiaturpeen käyttöön ratkaisevasti vaikuttava päästöoikeuden hinta on yli kaksinkertaistunut alle 20 eurosta 42 euroon hiilidioksiditonnilta ja vuoden alusta myös turpeen energiavero nousi kolmesta eurosta 5,7 euroon megawattitunnilta.
– Moniin työryhmän yksimielisesti kannattamiin esityksiin päättäjien on nyt perusteltua välittömästi tarttua. Poliittiseen käsittelyyn esimerkiksi puoliväliriihessä tulisi ottaa toimenpidepaketti työryhmän esityksistä. Kenties vaikuttavin toimenpide-esitys on energiaturpeen verottoman käytön alarajan nosto ja mahdollistaminen lämmöntuotannossa 10 GWh:iin saakka. Tämä parantaisi etenkin kuntaomisteisten kymmenien pienten lämpölaitosten toimitus- ja huoltovarmuutta tasaisesti eri puolilla maata sekä loiventaisi oikeudenmukaisella tavalla turveyrittäjien kokemaa romahdusta. Toteutuessaan se voisi taata 1–2 TWh:n energiaturpeen kysynnän, mikä olisi kuitenkin enää kymmenkunta prosenttia parin vuoden takaisesta, arvioi työryhmään osallistunut Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.
– Työryhmän ehdotukset eivät ole sellaisia, jotka voisivat estää energiaturpeen käytön ja tuotannon volyymin nopeaa laskua ja alan työpaikkojen menetyksiä, Salo jatkaa.
Hallitusohjelmaan kirjattu energiaturpeen käytön puoliintuminen tällä vuosikymmenellä tapahtuu Bioenergia ry:n arvion mukaan jo parissa vuodessa. Tämä on omiaan nostamaan vaatimusta toteuttaa siirtymä oikeudenmukaisesti: on tultava vastaan juuri niitä, jotka ovat pahiten siirtymästä kärsimässä ja jotka menettävät koko elinkeinonsa tai työpaikkansa. Vaatimus kansallisista toimista on sitäkin oikeutetumpi, kun EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksesta ei akuuttiin tilanteeseen näytä olevan apua.
– Olen pettynyt, että kaikki työryhmään kutsutut tahot eivät sitoutuneet sen toimeksiantoon ja alkuperäiseen tarkoitukseen eli mahdollistamaan turvealan oikeudenmukaisen siirtymän. Alan muutoksen nopeus ja oikeudenmukaisen siirtymän tarve on kuluvan talven aikana työryhmän jäsenille tullut hyvin selväksi, kommentoi Bioenergia ry:n turvevaliokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen.
Erityistä huolta on kannettava kuivike- ja kasvuturpeen saatavuuden turvaamisesta. Vaikka kuivike- ja kasvuturpeiden tilanne sekä merkitys eläintiloille ja kauppapuutarhoille työryhmässä tunnistettiin, niin tuotantoresurssien varmistamiseksi näkymää tulisi luoda pitemmälle tulevaisuuteen, kun näiden tuotanto ei enää saa apua energiaturpeen nostosta.
Monipuolista asiantuntemusta ja eri tahoja edustanut työryhmä teki perusteellista työtä kuullen vuoden aikana 25 kokouksessaan kymmeniä eri tahoja. Työskentely auttoi jo prosessina kaikkia osapuolia hahmottamaan turvetoimialaa ja sen monitahoisia vaikutuksia. PTT arvioi äskettäin, että vuonna 2019 turvetoimialan tuotannon bruttoarvo oli puoli miljardia euroa ja suora työllisyys 1 400 henkilötyövuotta. Koko tuotantoketjussa toimiala työllisti arviolta 2 300 henkilötyövuotta.
Lisätietoja:
Hannu Salo, toimialapäällikkö, turvetyöryhmän jäsen, 040 5022542, hannu.salo(at)bioenergia.fi
Pasi Rantonen, turvevaliokunnan puheenjohtaja, 040 544 8328, pasi.rantonen(at)vapo.fi