Joulukuun Eurooppa-neuvostossa päätettiin, että EU nostaa kunnianhimoaan vuoden 2030 ilmastotavoitteen osalta 55 %:iin (vs. 1990). Uusi tavoite pitää mukanaan myös hiilinielut kokonaisuudessaan toisin kuin nykyinen tavoite (40 %), jossa ilmoitettu päästövähennys kohdistui alun perin ainoastaan päästökauppaan ja sen ulkopuoliseen taakanjakosektoriin. Maankäyttösektorille asetettiin jälkikäteen erillinen tavoite hyvin monimutkaisine ja mielivaltaisine sääntöineen. Käytännössä esimerkiksi Suomen koko hiilinielua ei otettu huomioon.
Nyt tehty muutos kohti yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää inventaariopohjaista laskentaa oli looginen askel EU:n hiilineutraaliustavoitteen takia. Samalla se kuitenkin hieman heikensi nimellistä tavoitetta – Climate Action Trackerin arvion mukaan vertailukelpoinen luku olisi n. 53 %.
Oman 2035 hiilineutraaliustavoitteensa jo asettaneen Suomen kannalta suunta on hyvä, mutta edellyttää, että maankäyttösektorin laskentasääntöjä merkittävästi muutetaan kesällä 2021 esiteltävässä toimeenpanopaketissa. Muussa tapauksessa Suomen hiilinieluilla ylläpidetään muiden EU-maiden vertailutilannetta korkeampia fossiilisten polttoaineiden päästöjä.
Aiemmin marraskuussa EU:n komissio julkaisi ehdotuksensa kestävän rahoituksen luokittelusta (ks. tarkempi kuvaus Hannes Tuohiniityn artikkelissa). Bioenergia oli komission esityksessä mukana siirtymävaiheen energialähteenä, kun muut uusiutuvat energialähteet vesivoimaa lukuun ottamatta olivat komission kaavailuissa pysyvästi käytössä. Myös päästötön ydinvoima oli suljettu kokonaan kestävän rahoituksen ulkopuolelle, vaikka EU skenaarioissa vielä vuonna 2050 käyttää merkittäviä määriä fossiilisia polttoaineita.
Mihin komissio mahtaa olla siirtymässä ja miksi? Mikä sellainen ”siirtymävaiheen” energialähde on, joka on uusiutuva, jonka käyttö merkittävästi kasvaa ja jonka varaan voidaan jo 2020-luvulla rakentaa järjestelmää, joka ei pelkästään vähennä päästöjä vaan poistaa hiiltä ilmakehästä?
Komission 2030 ilmastotavoitteen vaikutusarvioinnin mukaan EU käytti bioenergiaa vuonna 2015 noin 124 Mtoe. Nyt kun EU tavoittelee 55 % vähennystä, komissio itse arvioi, että tarve nousee 145–164 Mtoe tasolle vuonna 2030 ja 256–281 Mtoe tasolle vuonna 2050 (kuvat 8 ja 41) – jos päästötavoite halutaan saavuttaa.
Myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n uusimman World Energy Outlook -julkaisun skenaarioissa bioenergian käyttö on Euroopassa edelleen kasvussa. Jo aiemmat tavoitteet merkitsivät bioenergialle yli 20 % kasvua 2020-luvulla. Järjestön kestävän kehityksen skenaariossa, jossa tavoitellaan EU:n uuden 55 % tavoitteen tavoin Pariisin ilmastosopimuksen henkeä, bioenergian käyttö EU:ssa kasvaa yli 40 % 2020-luvulla.
Bioenergian käyttö voidaan tulevaisuudessa myös integroida osaksi teollisuuden, metsätalouden ja maatalouden sivuvirtoja hyödyntävää hiilinegatiivista energiajärjestelmää. Näin aiotaan tehdä mm. Tukholmassa, jossa suunnitellaan teollisen kokoluokan investointia vuoteen 2025 mennessä.
Välillä näyttää siltä, että komissiossa on vahva tahtotila enenevässä määrin opettaa jäsenmaita ja mikromanageerata niiden energia- ja ilmastopolitiikkaa ja energiamarkkinoiden toimintaa. Bioenergiaa koskeva esimerkki on, että komissio haluaa minimoida ”kokonaisten puiden energiakäytön” monimuotoisuusperustein koko unionissa, vaikka on – myös komissiolle itselleen – epäselvää, mitä uudella termillä edes tarkoitetaan, saati miten se auttaa monimuotoisuutta. Byrokratiakoneiston oma usko ylivertaiseen kykyyn valita eturyhmien valtavan kakofonian keskellä – ei ainoastaan nyt vaan jopa vuosikymmenten päähän – voittavat teknologiat vaikuttaa myös olevan vankka. Voisikohan sellainen kuitenkin vielä olla 2020-luvulla mahdollista, että politiikalla luotaisiin yhteiset tavoitteet ja kehykset ja jäsenmailla ja yrityksillä olisi niiden sisällä äänivaltaa omiin toimiinsa? Että nojaisimme EU:ssa markkinatalouteen ja antaisimme eri teknologioiden kilpailla keskenään?
Huh-huh, olipa radikaali ajatus. Nyt on syytä hengittää syvään. Joulun rauhaa kaikille!
Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi