Metsähakkeen tuonti on noussut yleiseen keskusteluun turvetuottajien ahdingon seurauksena.
Energiahakkeen tuontimäärästä ei ole saatavana kuukausikohtaisia tietoja, koska tuontihakkeen nimikkeen alle kuuluu myös teollisuushake.
Hakkeen tuonti kasvoi alkuvuonna
Luke (Luonnonvarakeskus) arvioi polttohakkeen määrää vuositasolla kerättyään teollisuushakkeen käyttäjiltä tuontitietoja. Vuonna 2019 tuotiin tammikuun ja syyskuun välisenä aikana 2,7 milj. m3. Hakkeen tuonti 2020 tammikuusta syyskuuhun oli jo 3,3 miljoonaa m3. Sen arvo on 136 miljoonaa, joka tekee keskiarvoksi 41 euroa/m3 satamassa.
Suurin osa tuontihakkeesta sahateollisuudesta
Viime vuonna selluteollisuus käytti 2,45 miljoonaa kuutiometriä teollisuushaketta, kun polttohaketta käytettiin 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Tuodusta hakkeesta yli puolet oli siis teollisuushaketta. Tuontihakkeen kokonaismäärä tulee näillä näkymin olemaan suurempi kuin 2019 ja kasvu on olettavasti ennen kaikkea polttohaketta. Tämän lisäksi kannattaa seurata poltettavaksi tuodun pyöreän puun tuonnin määrän kehitystä. Tuonnin kasvu on selvä ja määrä on selkeästi suurempi kuin hakkeen määrän kasvu. Poltettavaksi tuotava pyöreä puu korvaa siten ennen kaikkea kotimaista haketta, ei turvetta.
Tuonti on osa tarjontaa
Polttoaineen ostajan kannalta turpeen hinta nousee päästökaupan ja korotetun veron takia. Samalla voidaan lukea tilastoista, että energiapuun hinta on noussut selvästi parissa vuodessa. Kotimaisen puun hinnan nousun jarruttamiseksi ostajan pitää hakea uusia lähteitä, ja niitä löytyy vain ulkomailta, koska junakuljetukset eivät ole Suomessa kehittyneet eikä kauempaa kannata tuoda kumipyörillä puuta. Luonnontuhopuun vaikutus markkinoihin tuskin loppuu ihan heti eikä venäläisen energiapuun tuonti näytä laantumisen merkkejä. Pahinta mitä ostajan kannalta voi tapahtua olisi kaupallisen yhteistyön huononeminen idän suunnassa esimerkiksi tullien tai rajavaikeuksien takia.
Lisätiedot: Tage Fredriksson, 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi