EU:n ilmastotavoitetta tulee korottaa 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, esitti Euroopan komissio tiedonannossaan 17.9.2020. Nykyisellä politiikalla EU saavuttaisi reilun 40 % päästövähennystavoitteen, komissio arvioi. 55 % tavoitteen varmistamiseksi komissio esittää keskeisen energia- ja ilmastolainsäädännön avaamista kesäkuuhun 2021 mennessä. Monet näistä uudelleenarvioitavista laeista on vasta äskettäin sovittu ja niiden toimeenpano on kesken. Esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi on tarkoitus toimeenpanna jäsenmaissa 30.6.2021 mennessä.
Päästötavoitteen tiukennus lisää uusiutuvan energian kysyntää
Bioenergia ry katsoo, että uusiutuvan energian direktiivin avaaminen lisäisi yritysten toimintaympäristön epävarmuutta ja hidastaisi siten investointeja. Uusiutuvan energian tavoitteen kiristäminen ei ole nyt välttämätöntä, sillä päästötavoitteen tiukennus lisää jo itsessään uusiutuvan energian kysyntää Euroopassa.
Tiedonannon liitteenä julkaistiin myös tavoitteen tiukentamisen tapoja tarkasteleva laaja vaikutusarviointi. Vaikutusarvioissa bioenergiaa käsitellään melko laajasti. Arvioissa käytetään pääosin komission vuonna 2018 tekemää pitkän tähtäimen strategian (LTS2050) laskentaa. Laskenta perustuu Primes-mallilla tehtyihin skenaarioihin. Mallissa on omat rajoitteensa ja sen pohjatiedot ovat bioenergian osalta ilmeisesti osin vanhentuneita.
Vaikutusarvion mukaan bioenergian käyttö EU:ssa pysyisi jotakuinkin nykytasolla 2030 mennessä tai olisi noin prosentin vuosikasvussa. Sen sijaan vuosien 2030 ja 2050 välillä kaikissa paitsi yhdessä skenaariossa bioenergia kasvaisi 60–80 %:a ollen 230–250 Mtoe tasolla.
Kasvu perustuu näissä malleissa vahvimmin maatalousperäisen tähdemateriaalin, jätefraktioiden, metsätähteiden sekä lignoselluloosaa sisältävien ruohovartisten kasvien voimakkaaseen lisäykseen. Tosin kaikki jakeet kasvaisivat, myös runkopuun osuus. Loppukäyttösektoreista voimakkain kasvu tulisi liikenteestä ja sähköntuotannosta. Kasvun painotus olisi kaasumaisissa ja nestemäisissä bioenergiatuotteissa. Jae- ja loppukäyttöjakauma osin selittää miksi voimakkaampi kasvu alkaisi vasta 2030- luvulla.
Mallissa biomassan tuonnin osuus EU:n ulkopuolelta pysyisi noin 5 % tuntumassa kokonaiskäytöstä vuosisadan puoliväliin. Valtaosa tuonnista olisi skenaarioiden mukaan kiinteää biomassaa.
Suurin puute mallissa näyttää olevan, että se ei tunnista bioenergialla tapahtuvaa fossiilisen energian korvausmahdollisuutta lämmityssektorilla ja teollisuudessa. Esimerkiksi IEA on Eurooppaa koskevien energia-arviointiensa yhteydessä painottanut bioenergian vahvaa kysyntää 2020-luvulla teollisuuden eri sektoreilla, kuten elintarvike-, kemian- ja rakennustuoteteollisuudessa.
Komissio arvioi hiilidioksidin talteenoton ja käytön tai varastoinnin lisääntyvän 2030-luvulta lähtien ja erityisesti 2040-luvulla. Bio-CCS tulisi arvion mukaan ”merkittävästi poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä voima- ja teollisuussektoreilla”. Nielujen kokonaismäärä hiilineutraali EU2050-skenaariossa olisi merkittävä, noin 450 miljoonaa tonnia 2050 tasolla. Teknisten nielujen osuus siitä olisi noin kolmasosa.
Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, 040 194 8628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia.fi