Tuskin on liioiteltua todeta, että keskustelu EU:n oikeudenmukaisesta siirtymästä ja erityisesti JTF-rahastosta on viime viikkoina lähtenyt laukalle ja rönsyillyt alueille, joille se ei kuulu. Toisaalta tämä on ymmärrettävää tässä suhdannetilanteessa ja kun lopullisia päätöksiä JTF-summista ja kriteereistä sekä kohdentumisesta vasta EU:sta odotellaan.
Oikeudenmukainen siirtymä rakentuu kolmelle pilarille
Kerrataanpa vielä yllä olevan kuvan lisäksi lyhyesti perusasiat: Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, JTM:n (Just Transition Mechanism) tarkoituksena on edistää EU:n siirtymistä hiilineutraaliin talouteen tavalla, joka pyrkii vähentämään alueiden välistä eriarvoisuutta ja puuttumaan rakennemuutoksen haasteisiin. Siihen kuuluvan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, JTF:n (Just Transition Fundin) soveltamisala ja tavoitteet käsittelevät kiinteiden fossiilisten polttoaineiden – komission määritelmässä sisältää myös energiaturpeen – tilannetta sekä niiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia EU:n alueilla. Komission perustelut painottavat myös arvoketjuista ja kasvihuonekaasuvaltaisista teollisista prosesseista välillisesti riippuvaisten työpaikkojen siirtymän tukemista kohti ilmastotavoitteita. JTF:stä voidaan myöntää tukea alueellisesti talouden monipuolistamiseen ja työntekijöiden koulutukseen sekä työllisyyttä parantaviin hankkeisiin.
Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin siis kuuluvat yhtä lailla julkisen ja yksityisen sektorin investointien tukeminen ja lainoitus vähähiilisyyteen ja ilmastoneutraaliuteen tähtääviin toimiin kuin erillinen JTF-rahastokin. JTF vaatii erillisen lain, kun taas lainajärjestelyihin on olemassa olevat kanavat. Komission esitys jättää rahoituksen yksityiskohdat varsin avoimiksi ja komission ja kunkin jäsenvaltion välisten neuvotteluiden päätettäväksi.
Elpymispaketti voi kaksinkertaistaa saannon mutta tuo uusia haasteita
Eurooppa-neuvosto pääsi heinäkuussa pitkien neuvotteluiden jälkeen sopuun EU:n pitkän aikavälin budjetin ja yhteisen koronaelvytyspaketin suuruudesta. Euroopan parlamentin on kuitenkin vielä hyväksyttävä budjetti sekä rahoituspaketti ennen niiden voimaanastumista.
Suomelle on rahoituskehyksen puolelta ositettu jo alkuvuodesta 165 miljoonaa euroa. Tarve elvyttää EU-alueen koronasta kärsiviä talouksia on johtanut kevään ja kesän aikana mittavaan Next Generation EU -elpymispakettiin, josta ollaan lohkaisemassa tuhti lisä myös oikeudenmukaiseen siirtymän rahastoon. Elpymispaketin varat tulisi sitoa vuoden 2023 loppuun mennessä, siis jo rakennerahastokauden 2021–2027 puoliväliin mennessä. Mahdollisesti myös aiempi kytkentä ESR- ja EAKR-rahastoihin voi poistua tai ainakin täsmentyä syksyn mittaan. Kaikki tämä on omiaan hämmentämään oikeudenmukaisesta siirtymästä käytävää keskustelua tai pikemmin tulkitsemaan sitä kulloinkin omalta kannalta parhaalla tavalla.
Suomessa JTF-asioita valmistelevat tällä hetkellä valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. VM ja VNK vastaavat Suomen EU-linjauksista ja valtion budjetin kokonaisuudesta sekä siitä, että JTF on balanssissa hallituksen EU-tason ja kansallisten intressien kanssa. Kansallisella tasolla myös tarkennetaan ja perustellaan taloudellisilla ja sosiaalisilla vaikutuksilla ne alueet, joita JTF-tuen piiriin lopulta kuuluu eli maakunnat, joihin siirtymä vähähiilisyyteen vaikuttaa eniten kriteerinä esim. menetettävät työpaikat. TEM puolestaan vastaa käytännön puolesta eli siitä, mikä on Suomen kanta JTF-asetuksen teknisiin detaljeihin sekä miten kansallisia suunnitelmia valmistellaan. TEM:lle kuuluu myös maakuntien oikeudenmukaisten siirtymäsuunnitelmien laadinnan tukeminen ja aikanaan yhteensovittaminen kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman kanssa. Suunnitelmien valmistuttua ne toimitetaan komissiolle, joka arvioi ne perusteluineen ja hyväksyy lopullisesti, todennäköisesti ensi kesän korvalla.
Mitä oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voidaan tukea?
EU:n komission alkuperäisen esityksen mukaan JTF:n tarkoitus on tukea siirtymää hiilineutraaliin talouteen erityisesti päästöintensiivisillä alueilla. Tavoitteena on monipuolistaa alueiden taloutta, ylläpitää työllisyyttä ja elinvoimaa sekä investoida osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan.
Rahoituksen jaossa tarkastellaan erityisesti ”siirtymähaasteen suuruutta kasvihuonekaasuvaltaisimmilla alueilla sekä yhteiskunnallisia haasteita mahdollisten työpaikkojen menetysten vuoksi teollisuudessa, kivi- ja ruskohiilen louhinnassa sekä turpeen ja liuskeöljyn tuotannossa.”
Tammikuisen komission esityksen mukaan JTF-rahastosta voidaan tukea:
- Pk-yritysten talouden uudistamiseen johtavia tuotannollisia investointeja
- Investointeja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
- Kasvihuonepäästöjen vähentämistä, puhdasta energiaa ja energiatehokkuutta edistäviä infrastruktuuri- ja teknologiaprojekteja
- Laitosalueiden puhdistamista ja käyttötarkoitusten muuttamista
- Kiertotalouden vahvistamista (ml. jätteiden ehkäiseminen ja kierrätys)
- Työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja osallistamista
Edunvalvonnallisia huomioita
Kaksi yleistä huomiota Bioenergia ry:n jäsenkenttää ajatellen kannattaa todeta ylitse muiden: JTF-rahoituksen tiukka aikataulu ja yritysten mahdollisuudet sen hyödyntämiseen. Elinvoimaisia yrityksiä olisi tärkeää pystyä tukemaan akuutissa siirtymävaiheessa myös suoraan niin, että ne voisivat kehittää uutta liiketoimintaa.
Kannattaa lisäksi pitää mielessä alkuperäinen komission JTF-asetusehdotuksen teksti, jonka mukaan JTF:n soveltamisala ja tavoitteet käsittelevät fossiilisten polttoaineiden ja komission määritelmässä myös energiaturpeen tilannetta sekä niiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, ei siis esim. mitä tahansa vähähiilisyystavoitetta tai ilmastohanketta.
Tällä hetkellä näyttää, että ensimmäisiin hankkeisiin päästäisiin vasta vuoden kuluttua näihin aikoihin ja ensimmäiset maksatukset siirtyisivät seuraavan vuoden puolelle. Vaadittavan oman rahoituksen ja kansallisen vastinrahan paketointi sisällön lisäksi järkeväksi hankkeeksi vie helposti kuukausia. Tähän kannattaa ottaa varaslähtö mahdollisimman varhain. Pitää muistaa koko ajan, että ”nopeat syövät hitaat”, kun yli puolet JTF-rahoituksesta olisi sidottava vuoden 2023 loppuun mennessä.
Nyt on aika aktivoitua
Bioenergia-alalla kannattaakin verkottua nyt tiiviisti ja ottaa etunojaa hankeideoiden ja -aihioiden jalostamiseksi koko ajan karttuvan tiedon rinnalla. Bioenergiaan liittyvät alueelliset toimet tarjoavat monelle energiaturpeen parissa työllistyneelle luontevan väylän ja matalan kynnyksen. Näin keskeiset oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteet, alueellinen työllistävyys ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen, täyttyvät helposti.
Lopulta JTF-tukea tulee vain, jos hanke saadaan sopimaan maakunnallisiin oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmiin. Näiden laadinnassa kannattaa olla aktiivisesti mukana ja tarjota yrityksen asiantuntemusta tai omaa osallisuutta prosessiin, jotta niin alueen kuin alan yritystenkin tarpeet kohtaisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaikilla on kuitenkin sama päämäärä, eli elinvoimaisten yritysten liiketoiminnan hallittu ja yhteiskunnallisesti kestävä muutos, kansallisen ja EU-rahoituksen eritahtisuudesta huolimatta.
Lisätietoja: Hannu Salo, 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi