Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä AFRY:ltä selvityksen turpeen energiakäytön kehityksestä Suomessa laaja-alaisen turvetyöryhmän käyttöön. Raportti julkistettiin 26. elokuuta.
”Selvitys turpeen energiakäytön kehityksestä Suomessa” tarkastelee energiaturpeen nykyistä käyttöä sekä turpeen käytön kehittymistä Suomessa erilaisilla päästöoikeuden hinnan ja turpeen verotasoilla. Energiaturpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät CO2-päästöt laskevat vähintään 70 % vuoteen 2030 mennessä kaikissa realistisissa skenaarioissa. Mitä korkeampi on päästöoikeuden hinta, sitä suurempi on päästövähenemä jo vuonna 2025. Perushintaskenaariossa saavutetaan kevyemmällä veronkorotuksella jo 78 % päästövähennys vuonna 2025. Päästöoikeuden hinta on jo nyt takavuosia selvästi korkeampi (yli 28 euroa hiilidioksiditonnilta, 27.8.2020) ja päästökauppaa ollaan Euroopassa vielä kiristämässä lisää [1]. Analyytikkojen hintaennusteet ovat myös nousujohteisia.
– Tässä selvityksessä tilannekuva on energia- ja turvealan osalta realistinen. Se osoittaa, että hallitusohjelman tavoite energiaturpeen osalta saavutetaan reilusti etuajassa päästökaupan ja turpeen käyttäjien suunnitelmien takia. Kieltolakeja tai julkisuudessa perättyjä valtavia veronkorotuksia ei tarvita, ne olisivat haitallisia energian toimitus- ja huoltovarmuudelle ja lisäisivät riskiä ainespuun ajautumisesta polttoon. Nopean muutoksen ja koronakriisin keskellä kamppaileva alan yrityskenttä ja työntekijät tarvitsevat yhteiskunnalta nyt tukea, ei kampitusta, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Käytännössä energiaturpeen käyttö menee ns. tekniseen minimiin eli voimalaitosteknisistä syistä johtuvan turpeen minimitarpeen mukaiseksi jo 2025 mennessä. Samalla työllistävyys vähenee reilusta 2000 henkilötyövuodesta 500 henkilövuoteen. Kaikissa selvityksen skenaarioissa toteutuu myös investointeja turpeen teknisen minimin pienentämiseksi. Päästöoikeuden hinnan perusskenaariossa kevyemmällä verotuksella tapahtuu 29 investointia (28 kpl vuonna 2025 ja yksi vielä vuonna 2035). Tiukemmalla turveveron tasolla niitä tulisi vain 4 enemmän eli 33 vuonna 2025. Pelkät kattiloiden muutosinvestoinnit turpeesta luopumiseksi eivät merkittävästi vaikuta kaukolämmön hintaan loppuasiakkaalle, mutta seurausvaikutus eli oletettu biomassan korkeampi hinta sen sijaan nostaa kaukolämmön tuotantokustannusta investointivaikutusta enemmän.
Kotimaisena ja varastoitavana polttoaineena turve on tärkeä energian huoltovarmuuden kannalta. Turpeen korvautuessa biomassalla polttoaine voi edelleen olla kotimaista, mutta biomassan varastointi ja logistiikka on turvetta haastavampaa. Biomassan saatavuus riippuu myös vahvasti mm. metsäteollisuuden toiminnasta, sillä Suomessa hyödynnettävä biomassa on lähinnä metsätalouden ja -teollisuuden toiminnan yhteydessä syntyviä sivuvirtoja.
Turpeen käytön vähentyminen lisää biomassan kysyntää. Suomen metsissä on edelleen noin 800 000 ha hoitorästejä. Varmistamalla järkevät kannustimet esimerkiksi Kemera-tukien kautta nuorten metsien hoitotyöhön, voidaan parantaa jalostukseen kelpaamattoman energiapuun tarjontaa turpeen korvaamiseksi.
Turpeella on energiakäytön lisäksi myös muita käyttökohteita. Energiaturpeen noston yhteydessä voidaan nostaa vähemmän maatunutta pintakerrosta, jota käytetään kasvualustana ja kuivikkeena. Kasvualustaksi ja eri kuivikelajeiksi sopivien turvejakeiden korjaamisen taloudellinen kannattavuus perustuu vahvasti siihen, että niitä tuotetaan energiaturpeen korjaamisen yhteydessä. Energiaturpeen käytön vähenemisen seurauksena kasvualustaksi ja eri kuivikelajeiksi sopivien turvelaatujen korjuu uhkaa vähentyä, sillä niiden noston taloudellinen kannattavuus perustuu vahvasti siihen, että niitä tuotetaan energiaturpeen noston yhteydessä.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi
Toimialapäällikkö Hannu Salo, puh. 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi
[1] EU komissio esittelee suunnitelmansa EU:n 2030 päästötavoitteen tiukentamisesta syyskuussa.