Kevätpäivän viimeiset sessiot keskittyivät hiilidioksidin talteenoton eli CCS/CCU:n teknologiaan, tutkimukseen sekä parin esimerkin kautta jo toimiviin ratkaisuihin.

Hiilensidontateknologiat Baltiassa

Professori Alar Konist Tallinnan teknillisestä yliopistosta alusti hiilensidontateknologian näkymistä Baltiassa. Hänen mielestään hiilensidontateknologian kehittäminen on aivan välttämätöntä maailmanlaajuisesti, kun otetaan huomioon myös kehittyvien maiden energiantarve ja toisaalta päästötavoitteet. Tarvetta lisää myös tulevaisuudessa energian tuonti EU:n ulkopuolelta. Tutkimusta ja kehitystyötä tehdään Virossa tiiviissä yhteistyössä muiden maiden kanssa ja hyödyntäen omia vahvuuksia, kuten mahdollisuuksia hiilidioksidin varastoimiseen. Suomen vahvuuksina hän piti runsaita omia biomassavaroja, pitkälle kehittynyttä ja monipuolista alan yrityskantaa sekä tutkimusta. Bio-CCS on ainut laajamittaisesti hyödynnettävissä oleva, negatiivisiin päästöihin yltävä hiilensidontateknologia tällä hetkellä. Se on tavoiteltava ja mahdollinen myös Baltiassa, ja tähän halutaan panostaa Virossa mm. kesäkuussa avautuvalla CCS-demonstraatiohankkeiden tuella.

Negatiivisten päästöjen tutkimus

Tutkija Tomi Lindroos VTT:ltä loi tiiviin katsauksen negatiivisten päästöjen tutkimustilanteeseen. Negatiiviset päästöt tarkoittavat hiilidioksidin poistoa ilmakehästä joko kasvillisuuden ja maankäytön keinoin tai teknologian avulla. Meneillään on useita hankkeita, jotka liittyvät hiilineutraali Suomi 2035 ja EU:n 2050 -tavoitteisiin. EU tarvitsee kaikkia ratkaisuja päästäkseen 2050 hiilineutraaliksi. Lindroosin mukaan LULUCF-nielujen arviot vaihtelevat eri skenaarioissa vähemmän kuin negatiivisten päästöjen teknologioiden arviot, mikä johtuu erilaisista oletusarvoista ja lyhyestä tutkimushistoriasta.

Tärkeä Suomenkin kannalta on VTT:n johtama yhteiseurooppalainen, 15 maan NEGEM-konsortio. Se selvittää negatiivisten päästöjen teknologioita, käytännön ratkaisujen tehokkuutta ja kustannuksia vuoteen 2024 mennessä. Syksyllä on odotettavissa myös mielenkiintoinen raportti ”Biorefineries with CCS”.

Keskusteluosiossa sekä Konist että Lindroos painottivat käytännön julkisrahoitteisten demonstraatiohankkeiden tärkeyttä. Se vastaisi myös yleisöstä esitettyyn kysymykseen, miten tutkimuslaitosten osaamista voitaisiin parhaiten hyödyntää yrityksissä. Lindroosin mukaan monissa hankkeissa yritykset ovat suoraan mukana ja hyödyntämistä osaltaan mahdollistaa hankkeiden julkiset tulokset. Suomen vahvuutena on teollinen ja kaupallinen toimijakenttä, jotka ovat luontevasti mukana – kyse on vain tämän verkoston kehittämisestä. Kovien hiilineutraalisuustavoitteiden vuoksi tuloksia odotetaan kuitenkin kiireellä.

Hiilensidontaa käytännössä

Toimivia esimerkkejä ja kokemuksia hiilidioksidin talteenotosta ja hyödyntämisestä esittelivät synteettisen ja biometaanin osalta QPowerin Eero Paunonen ja biohiiltä ja lämpöä tuottavan ja näihin teknologisia ratkaisuja kehittävän Carbofexin Sampo Tukiainen.

Tukiaisen mukaan tuotannossa on oltava mukana, jotta voidaan kehittää Carbofexin pääasiaa eli biohiilen tuotantoteknologiaa. Biohiilen laatu on Carbofexin toiminnan lähtökohta. Siksi tällä hetkellä käytettävä raaka-ainekin on kallista, jotta asiakasodotukset esim. kasvualustoihin käytettävälle biohiilelle voidaan täyttää. Eri käyttökohteisiin ja sovelluksiin voidaan kuitenkin käyttää erilaisia raaka-ainelähteitä. Yleisökysymykseen vähäisestä investointihalukkuudesta biohiilen tuotantoon ja kannattavuuteen yleensä Tukiainen vastasi, että kokonaisuus täytyy hallita ja kaikki jakeet sekä erilaiset päästövähennysinsentiivit pystyä hyödyntämään, jotta yritys ei tarvitse tukea. Toiveissa on suotuisan toimintaympäristön luominen, kuten biohiilen käyttövelvoitteet tai päästökatto tuotteille. Hiilen pysyvyys pois kierrosta ei enää ole ongelma.

Kustannuksista ja kannattavuudesta kysyttiin myös Eero Paunoselta. Hiilinegatiivisten tuotteiden tukeminen alussa on tärkeää ja valtiolta vaaditaan ohjaustoimia, regulaatiota. QPower voi antaa hyvinkin tarkan laskelman, kun toimintaympäristö tiedetään. Prosessin vaatiman vedyn hinta on ratkaiseva. Pitäisi päästä pian tilanteeseen, jossa hiilidioksidin päästäminen ilmakehään on aina huonompi vaihtoehto kuin sen sitominen tai hyödyntäminen. Sekoitevelvoite synteettiselle metaanille olisi tässä yksi toimiva keino ja Power-to-X merkittävä mahdollisuus Suomelle. Nyt tarvittaisiin riittävän isoja demolaitoksia kymmenien megawattien kokoluokassa. Hyviä ovat olleet jo Lounavoiman hanke ja ST1:n metanolituotannon esimerkki.

Paunonen ja Tukiainen panostaisivat mahdollisimman nopeisiin toimiin ja kunnianhimon nostamiseen. Osa toimialoista, esimerkiksi energiantuotanto, on helpompi dekarbonisoida kuin toiset, esimerkiksi merenkulku tai sementtiteollisuus. Näille täytyy olla tarjolla myös kompensaatiomekanismeja pitemmän siirtymän ajalle.