Kuluttajien valta energiamarkkinoilla kasvaa koko ajan. Ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä kasvaa ja kuluttajat ovat entistä kiinnostuneimpia siitä, minkälaista energiaa he käyttävät. Myös tietämys energiapolitiikasta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miten sitten kuluttajat näkevät asemansa, mitä asioita he painottavat energiapolitiikassa ja miten nämä peilautuvat päättäjiin, jotka luovat kehykset energiapolitiikalle?
Asenteellinen etäisyys kaventunut, mutta vaikutusmahdollisuudet koetaan edelleen heikoiksi
Tampereen yliopisto tuottamassa kyselyssä Poliittiset realiteetit – päättäjien ja kansalaisten energia-asenteet mitattiin kansalaisten ja energia-alan päättäjien sekä asiantuntijoiden energiapolitiikkaa koskevaa asenteellisesta etäisyyttä. Kyselyn mukaan energia-alan päättäjien ja kansalaisten asenteellinen etäisyys on supistunut vuosien 2007–2016 välillä. Kansalaisten voimattomuuden tunne energiapoliittisissa ratkaisuissa on myös hieman vähentynyt. 52 % vastaajista oli tätä mieltä vuonna 2016. Vuosina 1983–2007 heitä oli keskimäärin yli 60 % (Energia-asenteet 2007). Kansalaiset lisäksi itse kokevat, että heidän energia-asioiden tuntemus on parantunut vuodesta 2007. Vaikuttamismahdollisuuden koetaan kuitenkin edelleen vähäisiksi. Suomalaiset kokevat energiapolitiikkaan vaikuttamisessa tärkeämmäksi omat kulutusvalintansa, kuin vaalien kautta vaikuttamisen.
Ensisijaisena tavoitteena ilmastonmuutoksen hillintä
Mitä sitten poliittisilla päätöksillä kansalaisten mielestä pitäisi tavoitella? Energiateollisuus ry:n vuosittain tuottaman Suomalaiset Energia-asenteet -kyselyn mukaan suomalaisten mielestä tärkeintä on tavoitella päästövähennyksiä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. 38 % kyselyyn vastaajista mainitsee tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi listattujen seitsemän asian joukosta. Suomi onkin uusimpien tietojen mukaan vuoteen 2015 mennessä vähentänyt nettopäästöjään koko taloudessa 54 %. Tämän lisäksi Suomi on tuplannut hiilinielut ja lisännyt bio- ja uusiutuvaa energiaa 120 %. Toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi kyselyssä nousikin uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Myös energian hinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä ja lähes yhtä tärkeänä pidetään energiaomavaraisuuden kasvattamista. Suomalaisten mukaan myös uusien energiainnovaatioiden kehittäminen ja kaupallistaminen on tärkeää.
Kuvan lähde: Energiateollisuus ry, Suomalaisten energia-asenteet 2017.
Asenteet puuenergiaa kohtaan
Energiateollisuuden kyselyissä bioenergian suosio on hieman laskenut vuodesta 2014 alkaen. Vastaajista kuitenkin edelleen 66 % on sitä mieltä, että puun ja muun bioenergian käyttöä pitäisi lisätä. Vain 8 % on sitä mieltä, että käyttöä tulisi vähentää. Myös Tampereen yliopiston kyselyssä puuenergian suosio on laskenut vuodesta 2007. Tästä huolimatta jopa 77 % päättäjistä ja 52 % kansalaisista haluaisi lisätä tuntuvasti tai jonkin verran puun energiatuotantoa tulevaisuudessa.
Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet eivät rajoitu vain ostopäätöksiin, vaan vaikuttaa voi myös paikallisella tasolla esimerkiksi kuntayhtiöissä ja kuntavaaleissa. Myös energiatehokkailla kulutustottumuksilla on merkitystä. Suomalaiset tuntuvatkin ymmärtävän, että oma korsi ympäristötalkoisiin on kannettava.
Anna Oksanen
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n hankeassistentti, joka nauttii luonnossa liikkumisesta.
anna.oksanen@bioenergia.fi