Luonnon resurssien käyttöön ihmisen ja talouden hyväksi suhtaudutaan hyvin eri lailla eri maissa ja jopa maan sisällä. Samoin näyttää siltä, että bioenergian käyttö hyväksytään oman elämänpiirin kulttuuritaustojen mukaisesti.

Jos omassa maassa on vähän oikeita metsiä, kun puhutaan enemmän puistoista ja yksittäisistä puista, muuttuu katsanto kovin erilaiseksi, kuin miljoonien hehtaarien metsien ja tuhansien miljoonien puukuutioiden keskellä. Tulee se harha, että helposti katsoo vain omasta näköpiiristään.

Tämä ero näkyy kirkkaasti Eurobarometrin mielipidetutkimuksessa, joka tehtiin eri maiden kansalaisille 2015 kysymällä mikä heidän mielestään on metsien tärkein merkitys. Suomalaisista vastaajista 57 % piti tärkeimpinä metsien tarjoamaa bioenergiaa sekä ilmastonmuutoksen hidastavaa vaikutusta. Saman kyselyn hollantilaisvastaajista 86 % piti tärkeimpänä metsien tarjoamaa suojelualuetta eläimille ja kasveille. Ainoastaan 7 % puukenkäkansasta näki metsät bioenergian lähteenä.

Kansalaisjärjestöt ja tiettyjen teollisuuden alojen intressipiirit ovat pyrkineet korostamaan näitä piirteitä omien tarkoituksiensa ajamiseen. Käytetään raflaavia termejä, kuten ”metsien polttaminen energiaksi” tai ”puiden polttohävitys”. Halutaan saada aikaan kulttuuriin sidottuja mielikuvia.

Suomi ei ole ainoa alue maailmassa, missä biomassaresurssit kasvavat tai ovat alikäytössä. Ennemmin voi sanoa, että globaalisti katsottuna vääristymässä elävät Brysselin päättäjät, joista suuri osa tulee tiheästi asutetusta Euroopasta, alueelta missä yhteiskunnat ovat vuosisatojen kuluessa syöneet metsät kaupunkien, maanviljelyn ja teollisuuden alle.

Nämä taustat huomioiden oli iloinen yllätys, että Euroopan parlamentin äänestyksessä tammikuussa valtaosa euroedustajista kuitenkin pääosin ymmärsi bioenergiaa eikä lähtenyt kieltämisen tielle. Parlamentti halusi kyllä varmistaa, että käytön kestävyys tarkistetaan monesta näkökulmasta. Kevään mittaan direktiivistä viimeistellään EU-toimielimien yhteisesti hyväksymäksi. Sitten toimialan poliittinen kehikko on selkeä pitkälti yli vuosikymmenen päähän.

Kansainväliset tutkimukset muun muassa kansainvälisestä energiajärjestö IEA:lta ja YK:n uusiutuvien järjestö IRENAlta korostavat, että bioenergian osuuden ei tule pysyä pelkästään merkittävänä vaan absoluuttisesti edelleen kasvaa, jotta ilmastonmuutokseen voidaan vastata. On syytä samalla painottaa, että bioenergia ei voi vastata kaikesta energian tarpeesta, kun väestön määrä ja monien elintaso on kasvussa. Fossiilisten polttoaineiden osuus maailmassa on kaikesta puheesta huolimatta edelleen noin 80 %. Siksi on tarpeetonta ja vaarallista asettaa eri uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa vastakkain; kaikkien kasvavaa panosta tarvitaan.

Kotimaisessa politiikassa on nyt oikea hetki varmistaa, että muutaman viime vuoden hidastunut metsähakkeen kehitys lähtee uuteen nousuun. Bioenergian käytön lisäämiselle Suomessa on edelleen erinomaiset edellytykset. Meillä bioenergian kestävyys on maailman huippuluokkaa ja se voidaan myös osoittaa. Tuottamalla lämpöä, sähköä ja biopolttoaineita luodaan vähempiarvoisesta biomassasta lisäarvoa ja tarjotaan työtä paikallisesti.

Hannes Tuohiniitty

Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö, jonka talo lämpiää klapeilla, pian myös aurinkolämmöllä. Liikkuminen käy biokaasuautolla.
hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi / 040 1948628