Asia: TEM/1334/03.01.01/2018

Hallituksen esitysluonnos laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Lausunnonantajan lausunto
Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään

Bioenergia ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto.

Yleistä

Esityksellä toimeenpannaan hallitusohjelman, energia- ja ilmastostrategian sekä Kaisun tavoitteita,
jotta Suomi saavuttaa EU:ssa asetetut sitovat taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteet vuosille
2021—2030 (-39 % päästövähennys vuoden 2005 tasolta vuoteen 2030 mennessä ja sitä koskeva
päästöjen polku 2021 eteenpäin). Euroopan komissio on myös heinäkuussa käynnistänyt
sidosryhmäkonsultaation EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta ja on mahdollista, että nykyisiä
ilmastotavoitteita edelleen kiristetään.

Esitykseen kiinteästi liittyvästä uusiutuvan energian direktiivistä (REDII) on saatu EU-instituutioiden
kolmikantaneuvotteluissa sopu kesäkuussa, joten sen sisältö ja vaatimukset kansalliselle
lainsäädännölle ovat nyt tiedossa. REDII-direktiivi lisää biopolttoaineiden kysyntää Euroopassa ja
siinä on asetettu nousevat tavoitteet biopolttoaineille 2021-2030 ja erillistavoite kehittyneille
biopolttoaineille.

Bioenergia ry katsoo, että nykyisessä hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet (uusiutuvan energian
käyttö, omavaraisuuden kasvattaminen, tuontiöljyn ja kivihiilen käytön vähentäminen sekä
liikenteen uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen) tulee pyrkiä saavuttamaan. Suomen tulee
pyrkiä konkreettisiin toimiin kuluvan vaalikauden aikana, joilla uskottavasti edetään kohti näitä
2020-luvulle asetettuja tavoitteita.

Biopolttoaineiden fyysinen jakeluvelvoite on nykytilanteessa (nykyinen laki voimassa) 13,5 % tasolla
vuosina 2021-2030. Suomen Kaisussa linjattu tavoite on vähentää päästöjä (verrattuna
nykytilanteeseen) vuoden 2030 tilanteessa 5,6 MtCO2-ekv. Esityksellä pantaisiin toimeen
ministeriöiden arvion mukaan tästä noin 1,8 MtCO2-ekv eli noin kolmasosa (30 % fyysisellä
jakeluvelvoitteella). Tästä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen osuus on 1,5 MtCO2-ekv ja
biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen osuus 0,3 MtCO2-ekv. Kyse on siis Suomen tavoitteiden kannalta
keskeisestä toimeenpanoesityksestä.

Bioenergia ry pitää siten perusteltuna, että:

• jakeluvelvoitelaissa säädetään biopolttoaineita koskevan jakeluvelvoitteen tasaisesta ja
merkittävästä nostamisesta vuoteen 2030.
• jakeluvelvoitelaissa säädetään kehittyneille biopolttoaineille erillinen alatavoite
• kevyen polttoöljyn jakelijoille säädettäisiin velvoite, jonka mukaan lämmitykseen, työkoneisiin
ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä olisi osa korvattava
vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä.

Jakeluvelvoitteissa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus EU:n ilmastotavoitteiden lisätiukentumiseen.
Yksi mahdollisuus tähän on 2020-luvulle ajoittuva tarkistusmenettely.

Nestemäisillä biopolttoaineilla, biokaasulla ja biosähköllä on oma tunnustettu ja tärkeä roolinsa
siirtymässä kohti vähähiilistä liikennejärjestelmää. Bioenergia ry:n näkemyksen mukaan nykyinen
liikennesektorin muutosvauhti on asetettujen tavoitteiden valossa liian hidas ja riittävän nopean
muutoksen aikaansaaminen vaatii useita vähäpäästöisiä teknologioita. Teknologioiden ominaisuudet
sopivat eri tavalla eri liikennemuotoihin. Biopolttoaineiden ja kaasumaisen bioenergian etuja
nykytilanteessa ovat kustannustehokkuus ja sopivuus nykyiseen ajoneuvokantaan, raskaaseen
liikenteeseen ja pitkille kuljetusmatkoille. Biosähkö on yksi uusiutuva vaihtoehto sähköiselle
liikenteelle.

Jakeluvelvoitteen lisäksi puhtaiden biopolttoaineiden (HVO, biokaasu, etanoli) jakelua ja myyntiä
tulee edistää esimerkiksi huomioimalla puhtaiden biopolttoaineiden käyttö autojen hankinnan tai
käytön verotuksessa (autovero, ajoneuvoveron perusvero).

Tarkempia kommentteja esitykseen:

Tuplalaskenta
Bioenergia ry pitää hyvänä, että esityksessä ei sovelleta tuplalaskentaa 2021 alkaen.

Seuraamusmaksut
Seuraamusmaksujen taso tulee arvioida huolellisesti. Riittävät ja uskottavat seuraamusmaksut ovat
tärkeitä järjestelmän toimivuuden kannalta. Liian suuri seuraamusmaksu voi toisaalta heikentää
järjestelmän kustannustehokkuutta.

Jakeluvelvoitteen ylitys
Yritysten ja kustannustehokkuuden kannalta on tärkeää, että jakeluvelvoitteiden täyttämisessä on
ajallista joustavuutta. Nykyisestä lainsäädännöstä saatujen kokemusten perusteella on perusteltua,
että velvoitteen ylityksen siirtoa seuraaville vuosille jossain määrin rajoitetaan.

Biopolttoaineiden tuotanto vs. tuonti
REDII-direktiivin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että uutta biopolttoaineiden tuotannon
kapasiteettia syntyy Eurooppaan mahdollisimman nopeasti. On tavoiteltavaa, että kapasiteettia
rakennetaan Suomen lisääntyvän kulutuksen osalta Suomeen. Investoijien luottamus markkinoihin
taas on edellytys tuotannon kapasiteetin kasvulle. Kotimaisten biopolttoaineiden tuotannon
lisäämiseksi on välttämätöntä saada aikaan lainsäädäntö, joka tuo investoinneille tarvittavaa
varmuutta. On kuitenkin varottava, ettei ohjauskeinoilla aseteta samaa raaka-ainetta käyttävää
teollisuutta eriarvoiseen asemaan ja siten vähennetä teollisten tuotteiden ja bioenergian tuotantoa.

Kustannustehokkuus
Jakeluvelvoitteen käytöstä on nyt jo pitkä kokemus ja biopolttoaineiden käyttö on todettu toimivaksi
ja kustannustehokkaaksi liikenteen päästöjen vähentämisen keinoksi. Sitä voidaan pitää melko
varmana tapana vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä. Jakeluvelvoite aiheuttaa kuitenkin
lisäkustannuksia käyttäjälle. Myös vaihtoehtoiset politiikkatoimet liikennesektorilla ovat joko
kustannuksia lisääviä (esim. sähköautojen hankintatuki) tai verokertymiä vähentäviä tai niiden
tuottamat päästövähennykset ovat huomattavasti jakeluvelvoitetta epävarmempia (esim.
panostukset ajoneuvojen yhteiskäyttöön).

Jakeluvelvoitteen kustannusvaikutusten laskelmat eivät ole tässä vaiheessa kokonaisuudessaan
tiedossa, mutta esimerkiksi maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden ja vientiteollisuuden lisäkustannuksista on syytä tehdä selvitys sekä kartoittaa mahdollisia kompensaatiokeinoja siltä osin,
kun velvoite ylittää tärkeimpien kilpailijamaiden vastaavia velvoitteita.

Biokaasu
Biokaasuun ja jakeluvelvoitteeseen liittyvät avoimet kysymykset tulee selvittää mahdollisimman
nopeasti. Erityisesti tulee huomioida taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset toimijoihin. Kaasun
käyttö liikenteessä on Euroopassa ja Suomessa lähtenyt nousuun ja tämä on syytä huomioida
kotimaan käytön ennusteissa.

Pienet jakelijat
Jakeluvelvoitteen piiriin kuuluu kaikki yli miljoona litraa myyvät toimijat. Isot toimijat ovat
ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisen kannalta, mutta myös pienillä toimijoilla on oma
roolinsa ja merkityksensä energiamurroksessa. Mahdollisuus hakeutua jakeluvelvoitteen piiriin
vapaaehtoisesti tulee harkita pienille toimijoille.

Jakeluvelvoitteen laajentaminen saattaa tuoda markkinoille uusia (pien)toimijoita, joiden toiminnan
edellytykset tulee huomioida. Kestävyysjärjestelmien tekemisen ponnistus, ylläpito, todentaminen
ja raportointi ovat huomattavia kustannuksia etenkin pientoimijoille hajautetussa
energiajärjestelmässä.

Lisätiedot:
Tage Fredriksson, toimialapäällikkö, p. 040-511 2246

Harri Laurikka, toimitusjohtaja, p. 040-1630 465

etunimi.sukunimi@bioenergia.fi