Sanna Marinin hallitus kokoontuu helmikuun alussa keskustelemaan Suomen ilmastopolitiikan kehittämisestä. Bioenergia ry on valmis hallitusohjelman asettamaan haasteeseen etenemisestä kohti hiilineutraalia Suomea ja tukee hallituksen tavoin EU:n tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Bioenergia ry:n viestit helmikuun keskusteluihin ovat:

  1. Ilmastonmuutoksen hillinnässä pelkkä päästöjen vähentäminen ei enää riitä, jos kunnianhimoiset tavoitteet halutaan saavuttaa. Niin IPCC:n kuin Euroopan komission laskelmat osoittavat, että hiilidioksidia on päästövähennysten lisäksi saatava pois ilmakehästä. Siihen on useita erilaisia keinoja, kuten metsitys, metsän kasvun tehostaminen, biohiili, bioenergiaan kytketty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (bio-CCS) sekä erilaiset kompensointipalvelut. Käyttöön tarvitaan sekä luonnon hiilinielut että uusi teknologia. Komission skenaarioissa hiilineutraaliuteen 2050 johtavat skenaariot vaativat kuitenkin hiilensidonnan kasvua erityisesti teknologian osalta.
  1. Tarve kasvihuonekaasuja sitoville ratkaisuille on siksi globaali. Suomeen tulisi luoda maailman parhaat edellytykset tuottaa biomassaan perustuvia kestäviä ja jopa hiilinegatiivisia tuotteita. Bioenergia ry pyrkii toiminnassaan mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ja vientiin sekä tukemaan energiaomavaraisuutta, energian toimitus- ja huoltovarmuutta, työllisyyttä ja aluetaloutta. Yhdistys ja sen jäsenkunta toimivat osana bio- ja kiertotaloutta, jossa energiaa otetaan talteen sivuvirroista.
  1. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja suotuisaa talouskehitystä tukevaa. Energia- ja ilmastopolitiikan tulisi tukea 75 %:n työllisyystavoitetta kuluvalla hallituskaudella ja kansantalouden 2 %:n kasvutahtia 2020-luvulla.
  1. Kestävän verotuksen tiekartan tavoitteita tulisi tavoitella ensisijaisesti keskittymällä uudistuksissa fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentämiseen. Kotimainen energia tukee huolto- ja toimitusvarmuutta ja parantaa kauppatasetta.
  1. Ilmastotoimien taloudellisen tehokkuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon, ettäsuurin paine ja Suomea sitovat EU-velvoitteet päästövähennyksille Suomen valtiolla ovat sen kansallisella vastuulla olevilla sektoreilla – taakanjako- ja maankäyttösektoreilla. Päästökauppasektoria ohjataan tehokkaimmin EU-tason toimin. Eurooppalaisen päästöoikeuden hinta on tällä hetkellä noin 24-25 euroa hiilidioksiditonnilta. Analyytikkojen keskiarvoennusteessa hinta nousee tänä vuonna noin 32 euroon ja ensi vuonna 36 euroon.
  1. EU päästökauppa ja muu ilmastopolitiikka ohjaavat jo nyt voimakkaasti kohti hallituksen tavoitetta puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtuu siitä, että noin 90 % energiaturpeen käytöstä on päästökaupan piirissä. Vuoden 2019 tammi-syyskuussa turpeen energiakäyttö oli alhaisimmillaan sitten vuoden 2004. Turpeen osuus Suomen sähköntuotannon polttoaineista oli vuonna 2019 enää 3 % ja kaukolämmöstä 14 %. Kesällä 2019 Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen esitteli suunnitelman kiristää EU:n päästövähennystavoitteita. Alan toimijat varautuvat siksi jo nyt energiaturpeen kysynnän laskuun. Uusia turvetuotantolupia ei juuri haettu vuonna 2019. Bioenergia ry:n arvion mukaan energiaturpeen tuotannon vähenemisen myötä menetetään seuraavan viiden vuoden aikana noin 1 800 htv (yhdistyksen arvion mukaan turvetuotanto työllisti kaiken kaikkiaan noin 4 200 htv suoraan tai epäsuorasti vuonna 2018). Kansallisilla veronkiristyksillä määrä uhkaa kasvaa. Turvetuotannossa mukana olevien ihmisten toimeentulosta ja sopeutumisesta tulee kantaa poliittista vastuuta. Hallitusohjelmassa linjattu laajapohjainen turvealan työryhmä on luonteva paikka käydä tätä keskustelua, mutta sen työ vaatii aikaa.
  1. Kivihiilikielto ja energiaturpeen käytön väheneminen lisäävät bioenergian kysyntää. Hyvä tavoite on pyrkiä bioenergian käytön osalta hallittuun kasvuun, jossa raaka-aineet saadaan kestävällä tavalla teollisuuden ja metsätalouden sivuvirroista. Suomessa on edelleen metsäsektorin suhdannehuipun jälkeen taimikoiden ja nuorten metsien harvennusrästejä yhteensä n. 1,5 miljoonaa hehtaaria. Niissä on merkittävä ainespuun kasvun tehostamis- ja energiapotentiaali.
  1. Hiilinielujen vahvistamiseksi laadittava pitkäjänteinen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma on tärkeä osa ilmastotoimia. Tärkeitä ohjelmassa ovat kustannustehokkaasti kohdennetut toimet, mm. metsien kasvun tehostaminen, metsäpinta-alan kasvattaminen, metsäkadon torjunta, metsien terveyden ylläpito ja metsätuhojen ehkäisy sekä maatalouden hiilensidonta.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi