Energia-asioista uutisointi on vaikeaa. Uutiskynnys ylittyy varmemmin, jos julkistat että toimiston katolle on asennettu yksi aurinkopaneeli tai tuulimylly, kuin sillä että poltat puuta neljänneksen aikaisempaa tehokkaammin ja selvästi puhtaammin. Energiatehokkuuden parantaminen kuulostaa arkisen tylsältä, mutta on mitä kannattavinta toimintaa, niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta.

Toukokuun lopulla vihittiin uusi Vekaranjärven varuskunnan lämpölaitos käyttöön. Tilaisuuden puheissa huoltovarmuus, toimitusvarmuus, kotimaisuus, työllistävyys ja paikallisuus toistuivat useampaan kertaan. Ja mikseivät olisi toistuneet, kun niiden ympärille koko hanke on rakennettu.

Kotimainen uusi kattila, kotimainen savukaasupesuri, paikalliset rakentajat, suunnittelijat ja polttoaineentoimittajat. Laitoksen vihkinyt oikeusministeri Antti Häkkänen totesi, että

Suomen kannattaa hyödyntää erityisesti bioenergiaa, aivan samalla tavalla kuin muut maat hyödyntävät omia luonnonvarojaan. Se tuo työtä, omavaraisuutta ja turvallisuutta sekä auttaa ilmastotavoitteissa. Uusi teknologia mahdollistaa yhä tehokkaimpien ja ilmaston kannalta parempien ratkaisujen rakentamisen. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on meidän kaikkien yhteinen asia ja meidän on kannettava vastuumme yhdessä muiden maiden kanssa.

Merkittävää tuossa uudessa 4,5 MW.n tehoisessa kattilassa on sen automaatio ja tähän kokoluokkaan liitetty savukaasupesuri, jonka ansiosta samalla polttoainemäärällä saadaan tuotettu 25 % enemmän energiaa.  Laitos kuluttaa öljyä avuin erikoistilanteissa eli lähinnä käynnistettäessä, joten se pyörii lähes sataprosenttisesti kotimaisilla paikallisilla polttoaineilla. Puuta 80 % ja turvetta 20 %. Turpeella kattilasta saadaan tehoa 6 MW ja pelkällä puulla 4,5MW. Tästä syystä seospoltto on todella hyvä ratkaisu.

Kotimainen bioenergia tuo työtä, omavaraisuutta ja turvallisuutta sekä auttaa ilmastotavoitteissa, totesi oikeusministeri Antti Häkkänen Kuvassa myös Vapon sidosryhmäjohtaja Janne Sankelo Vekaranjärven lämpölaitoksen avajaistilaisuudessa. Kuva: Vapo Oy.

Vaikuttavin muutos on päästöjen puolella. Uudella energiaratkaisulla saavutetaan merkittävät päästövähenemät: typen oksideissa  20 %, rikkidioksidissa . 90 %, hiukkasissa . 60 % ja hiilidioksidissa 75 %.  Rakennusvaiheessa laitos työllisti 10 henkeä ja jatkuvat työllisyysvaikutukset ovat vuositalossa noin 4 henkeä polttoaineketjussa

Hyödyntämällä puuta fiksusti polttoaineena, meillä on tämän kokoluokan laitoksissa Suomessa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali kuluissa. Ja samalla viemme eteenpäin niin uusiutuvan energian tavoitteita kuin päästöjen vähentämistä.

Kauraa kattilaan

Utajärvelle Oulun lähistölle rakennetaan parastaikaa yhtä bioimmista laitoksista. Ensi joulukuusta lähtien Osa Utajärven kunnan kaukolämmöstä jakoko Kinnusen myllyn rehutehtaan ja kauramyllyn tarvitsemasta energiasta tehdään kaurankuorella ja pelletillä.

Joku saattaa hymähtää tälle, mutta ei kannattasi. Tällä yhdistelmällä säästetään tuontienergiaa määrä, mikä vastaa tuhannen pikkudieselauton vuoden kulutusta.

Ja taas kerran saamme kiittää suomalaista innovatiivisuutta. Nyt avainsanoja ovat tuontipolttoaineen korvaaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja kunnan sekä yritysten yhteistoiminta. Ja tienkin kotimainen varapolttoaineena toimiva pelletti, jota on helppo käyttää.

Aebiomin Policy Director Nathalie Hemeleers ja Bioenergia ry:n Hannes Tuohiniitty tutustumassa Mäntsälän puuterminaalissa hyvälaatuiseen ja vastuullisesti tuotettuun energiahakkeeseen. Kuva: Vapo Oy.

Suomessa liian usein kumarretaan vieraille ja vähätellään omia saavutuksia. Me olemme eittämättä Euroopan kärkeä uusiutuvan energian käytössä. Muistettakoon, että olemme jo ylittäneet meille asetetun 38 prosentin tavoitteen vuodelle 2020, kun Saksa ja monet muut euroopan maat kolkuttelevat vasta 20 prosentin rajaa.

Meidän on rohkeasti kerottava ulkomaisille vieraille, että hoidamme metsiämme vastuullisesti ja puun käyttö ja teknologian hyödyntäminen energiantuotannossa on meidän tapamme säilyttää asemamme tiennäyttäjien joukossa.

Ahti Martikainen

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja toimii Vapo Oy:n viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Kotimaisuus, työllistävyys sekä paikallinen verojalanjälki yhdistävät parhaalla tavalla Suomen ilmastotavoitteet ja kotimaisen bioenergian.