Kuluvasta kesästä näyttää tulevan kolmas perättäinen huono turvetuotantokausi. Turvemarkkinoiden myllerryksen ja kosteiden kelien keskellä moni näkee kuitenkin jo valoa tunnelin päässä.

Bioenergia ry:n jäsenkyselyn mukaan elokuun alkuun mennessä oli tuotettu energiaturpeita 7,4 miljoonaa m3 sekä ympäristö- ja kasvuturpeita 1,3 miljoonaa m3. Luvut ovat samoja viime vuoden tasoon verrattuna, mutta on noin puolet vähemmän kuin kymmenen viime vuoden aikana keskimäärin tässä vaiheessa tuotantokautta.

Kun Lounais-Suomessa päästiin jo toukokuussa nostamaan imuvaunuilla kasvuturvetta roudan päältä, oltiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa vielä lumitöissä. Pohjoisessa turpeen nostoon päästiin vasta kesäkuun puolella.

– Keliä riitti juhannuksen alla pari viikkoa. Jatkuvia sateita ei ollut, mutta muutaman millin sateita tuli vähän väliä. Rankkoja kuuroja osui muutamille alueille, etenkin Lapissa, keskeyttäen tuotannon pitkäksi aikaa, toteaa tuotantopäällikkö Erkki Perälä Turveruukista.
Perälän mukaan kaudesta saattaa kuitenkin muodostua hiukan parempi kuin ennätyksellisen heikosta viime vuoden tuotantokaudesta.
– Jos elokuun kelit ovat suotuisia, niin turvetuotannon pohjakosketus saavutettiin vuonna 2016. Yrittäjät ovat näiden tavoitteiden puitteissa osanneet vähentää turhaa konetyötä, minimoida kustannuksia ja kunnostaa kenttiä niin, että valmiudet nostaa turvetta jatkossa säilyvät. Hyvän urakoitsijan merkitys tulevaisuudessa korostuu edelleen.

Tuotantojohtaja Juha Koskiniemi Vapo Polttoaineista luonnehtii elokuun alkupäivinä turvetuotantokautta heikohkoksi.
– Paikallisesti tuotanto on vaihdellut paljon, mutta näyttäisi, että idässä ja pohjoisessa onnistutaan suhteessa vähän paremmin kuin edellisinä vuosina. Hyvä elokuu voi vielä korjata ja tasoittaa tilannetta.

Kekkilän tuotantopäällikkö Riku Viitanen uskoo, että turvetta nousee lumen tuloon saakka.
– Kun kevät oli kuiva, niin roudan päältä voitiin tuottaa ensimmäiset sadot. Turpeen laatu on hyvää, ja kysyntää vastaava määrä pystytään tuottamaan, Viitanen sanoo.

Koneyrittäjä Pekka Forsström Pohjois-Pohjanmaalta vahvistaa, että paremmin on mennyt kuin viime vuonna.
– Kevät odotutti, mutta ellei elokuu nyt ihan sateisena pääty, niin tavoitteet saadaan täyteen. Vähäiseltä palaturvepinta-alaltakin yritetään ottaa toista satoa talteen. Kuiviketurvetta menisi, mutta siihen ei ole enää tuotantoalueita, Forsström harmittelee.

– Tuotantoon päästiin kunnolla kiinni kesäkuun puolivälissä, ja keliä jatkui heinäkuun alkuun. Juhannuksen jälkeen tuuli paikoin rajoitti tuotantoa vanhoilla kentillä, toteaa Kanteleen Voiman tuotantopäällikkö Mika Visuri.
– Turhaa työtä on pyritty välttämään joka tilanteessa, kentät ovat hyvässä kunnossa ja korjatun turpeen laatu hyvää. Kuiviketurpeen paikalliseen kysyntään ei pystytä vastaamaan, Visuri jatkaa.

Etelämpänä Pohjanmaalla urakoiva Marko Nummijärvi ei kehu tuotantokauden oloja.
– Viime vuoden tasolle jäädään, mikä ei ole paljon. Sateet jäivät määrällisesti vähäisiksi mutta eipä tullut kaivattua poutaakaan. Palaturvesato jää yhteen, ja rahkaiset alueet ympäristöturpeiden tuotantoon ovat käyneet vähiin.

EPV Bioturpeen toimitusjohtaja Timo Orava pitää tuotantokentistä huolehtimista edellytyksenä, että turvetta saadaan aumaan.
– Kun pieniä sateita sattuu muutaman päivän välein ja ilman kosteus on yli 50 %, niin kyllä tuotantolohkojen pitää olla kunnossa. Maakunnassa riittää elinkaarensa loppupuolella olevia kenttiä, kun korvaaville alueille luvat ovat edelleen tiukassa.

Yrittäjä Petri Jussila Anjalankoskelta toteaa, että kun uudella tuotantoalueella päästään tällaisenakin kesänä lähelle keskimääräistä hehtaarisatoa, niin vanhalla siitä jäädään neljännekseen. Kauden alku oli Kaakkois-Suomessa suotuisa ja pelasti paljon. Ellei toukokuussa olisi noussut niin hyvin jyrsinturvetta, niin elokuussa ei päästäisi lähellekään alueen tavoitteita.

– Tänäkin vuonna säitä suurempi ongelma on perinteisen energiaturpeen menekin puolella. Uusiin turvepohjaisiin tuotteisiin on satsattava määrätietoisesti, Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko tiivistää jäsenkuntansa tuotantokauden.

Lisätietoja: Aluepäällikkö Hannu Salo, puh. 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi