Parlamentaarisen liikenteen rahoitusta arvioivan työryhmän tänään (30.8.2017) julkistettu väliraportti ei tarjoa riittäviä eväitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Liikenteen päästöt tulee kansallisen energia- ja ilmastostrategiassa puolittaa vuoteen 2030 verrattuna tilanteeseen 2005, mikä on iso haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. VTT:n arvion mukaan perusskenaariossa tieliikenteen CO2 päästöt vähenevät 21 % vuoteen 2030 mennessä.
– Väliraportissa on hyvää laajan keinovalikoiman käyttö. Siitä ei kuitenkaan selviä, miten nyt esitetyt keinot vaikuttavat päästöihin lähivuosina tai mikä on niiden kustannustehokkuus eli kuinka paljon euroja käytetään vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden. Päästöjen vähentämisessä pitäisi ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin jo nyt, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Rajallisia varoja esitetään käytettäväksi kolmen vuoden aikana täyssähköautojen hankintaan. Bioenergia ry ei tue ajoneuvon ostoon suoraan liittyviä kiinteitä hankintatukia. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan tällaiset toimet eivät ole kustannustehokkaita. Esimerkiksi VTT:n tuoreessa selvityksessä (10.4.2017) todetaan, että ”Sähköautojen osalta laskelmat osoittavat, että mahdolliset edistämistoimenpiteet autojen tasolla kannattaisi aloittaa vasta kun hinnat ovat laskeneet ja autojen akustojen suorituskyky on parantunut”.
Työryhmän esitys selvittää verotuksen ja ajoneuvoveron päästöohjauksen tehostamista on sen sijaan erittäin kannatettava ja toteutuessaan mahdollistaa vähäpäästöisen autoilun kehittämistä teknologianeutraalisti ja autoilijalähtöisesti koskemaan kaikkia autoilijoita ja kaikkia uusien autojen ostajia myös sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Biopolttoaineista työryhmä toteaa, että ”osuus kasvatetaan 30 prosenttiin aiempien päätösten mukaisesti. Tavoitetta ja siihen pääsemiseksi tarvittavia lisäkeinoja tarkastellaan tarkastuspisteissä”. Biopolttoaineiden käytön lisääminen vaatii alan toimijoiden näkökulmasta riittävän selkeää toimintaympäristöä. Tällä hetkellä monet investointihankkeet eivät etene, koska kansallinen lainsäädäntö odottaa EU-ratkaisuja. Samaan aikaan sahateollisuus kärsii osassa maata sahojen sivutuotteiden, purun ja kuoren, huonosta menekistä ja metsähakkeen käyttö polkee paikallaan.
Biopolttoaineiden käytön lisääminen ei automaattisesti tarkoita hakkuiden lisäämistä, sillä biopolttoaineita tehdään erilaisista biomassoista ja puupohjainen biopolttoaineiden tuotanto perustuu ensisijaisesti metsäteollisuuden ja metsätalouden sivuvirtoihin.
Lisätietoja: Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 163 0465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi