Kirjauutuus energiapuun historiasta: Halkojen Suomi – energiaa puusta

Kuvitettu historiikki kertoo polttopuun teosta, kuljettamisesta, kaupasta ja käytöstä. Puun energiakäyttö kulkee käsi kädessä 100-vuotiaan Suomen historian kanssa. Nykyisin puu on tärkeä osa ratkaisua edettäessä kohti hiilineutraalia Suomea. Puulla on myös suuria kansantaloudelliset vaikutuksia, sillä se luo Suomeen työtä, toimeentuloa, vientituloja ja verotuloja.

Puu ja muu bioenergia ovat tärkeä energianlähde sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa. Maailmassa käytetystä energiasta vain 19,3 % oli vuonna 2015 uusiutuvaa. Tästä peräti 9,1 % oli perinteistä bioenergian kotitalouskäyttöä lämmitykseen ja 5 % nykyaikaista bioenergian käyttöä (Lähde: REN-21: Renewables 2017 – Global Status Report).

Suomessa on poltettu puuta kautta aikojen. Kun 1800-luvun puolivälissä tehtiin ensimmäinen arvio maamme puunkäytöstä, todettiin polttopuun osuuden olevan kaikesta käytöstä reilusti yli puolet. Vasta 1920-luvulla polttopuun suhteellinen osuus lähti alenemaan. 1940-luvun poikkeusaikoina puuenergia koki uuden nousun. Ennätysvuonna 1945 puuta, pääosin halkoja, poltettiin Suomessa peräti 27 miljoonaa kuutiometriä.

Nykyajan Suomessakin puu on tärkein energianlähde. Sen käyttömäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 ja on nyt yli neljännes maamme energiankulutuksesta. Tämä on mahdollistanut fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentämisen. Puun energiakäytöllä on myös suuria kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä se luo Suomeen työtä sekä vero- ja vientituloja.

– Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi 2045 mennessä puun energiakäyttö on jatkossakin suuressa roolissa uusiutuvan energian lähteenä, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson sanoo.

– Puusta on moneksi. Nykyisin siitä tehdään kauko- ja prosessilämpöä, sähköä, pellettiä, etanolia ja dieseliä, Fredriksson jatkaa.

Nykyisin puuta poltetaan eniten metsä- ja energiateollisuudessa ja perinteisen kotitalouskäytön osuus on vain 16 %. Energiantuotannon tehokkuus ja ympäristönsuojelu ovat korkealla tasolla. Tärkeimpinä polttoaineina ovat sellutehtaiden jäteliemet sekä kuori, puru, hake ja kierrätyspuu. Lukuisat lämpö- ja voimalaitokset käyttävät metsähaketta, jonka suurimmat raaka-ainelähteet ovat pienpuu ja hakkuutähteet. Lisäksi maaseudun ja myös kaupunkien lukemattomissa tulisijoissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Myös metrisille koivuhaloille on edelleen käyttäjänsä.

Metsänhoitaja Esko Pakkanen kertoo Bioenergia ry:n julkaisemassa kirjassa polttopuun käytön kehityksestä Suomessa. Runsaasti kuvitettu kirja kertoo polttopuun teosta, kuljettamisesta, kaupasta ja käytöstä. Kirja kuvaa myös Helsingin halkotarpeita erityisesti sota- ja pula-aikaan.

Halkojen Suomi -kirja julkistetaan Bioenergiapäivillä 25.10.2017.

Halkojen Suomi ‒ energiaa puusta
Esko Pakkanen
nid., 79 sivua
svh. 14,00 €
ISBN 978-952-338-034-9

Lisätietoja:
Satu Rantala, kustannuspäällikkö, Metsäkustannus Oy
satu.rantala(a)metsakustannus.fi, puh. 040 8290 260

Tage Fredriksson, toimialapäällikkö, Bioenergia ry
tage.fredriksson(a)bioenergia.fi, puh. 040 511 2246

Arvostelukappaleet: arvostelukappale(a)metsakustannus.fi
Tilaukset: tilaukset(a)metsakustannus.fi