Haketta, pellettiä ja turvetta käyttävät lämpölaitokset tuovat omaan maakuntaansa rahaa ja hyvinvointia. Ne ovat myös osa ratkaisua, kun fossiilisista tuontipolttoaineista on päästävä eroon. Biolämpölaitokset avaavat ovensa eri puolilla Suomea tänään 23.11.2018.
Bioenergia ry:n, paikallisten lämpöyrittäjien ja laitostoimittajien järjestämä Biolämpöpäivä korostaa jo olemassa olevia mahdollisuuksia korvata fossiilisia tuontipolttoaineita lämmön- ja prosessienergian tuotannossa.
– Lämpöyrittäjillä on suuri taloudellinen merkitys paikallisesti. Polttoaine hankitaan lähialueelta ja metsäperäinen polttoaine edistää metsänhoitoa, kiteyttää toimitusjohtaja Petteri Ojarinta Sataenergia Oy:stä.
– Toinen tärkeä syy on ilmasto. Autamme pääsemään eroon fossiilisesta energiasta. Öljyn uudestaan alkanut hinnannousu varmasti edistää tätä siirtymistä, Ojarinta jatkaa.
Maailman puhtain ilma kiittää, kun biolämpöä tuotetaan entistäkin puhtaammin. Tämän vuoden alussa polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimusasetusta (PIPO) muutettiin täyttämään keskisuuria polttolaitoksia koskevat MCP-direktiivin vaatimukset.
– Meidän kaasutuspolttokattila saavuttaa alle 5 MW:n lämpölaitosten päästömittauksille asetetut savukaasujen vaatimukset ilman lisäpuhdistimia, kertoo Laatukattila Oy:n toimitusjohtaja Markku Lampinen, joka on järjestämässä avoimia ovia MHY Roineen Riunrannan tuliterällä lämpölaitoksella Kangasalla.
Suomessa on 610 lämpöyrittäjätoimijoiden biolämpölaitosta, joiden koko on 5 MW:sta muutamaan sataan kilowattiin. Laitosten kokonaislämpöteho on noin 450 MW. Yrittäjät toimittavat lämpöä niin kunnallisiin kuin yksityisiin ja yrityskohteisiin. Pienemmissä lämpölaitoksissa käytetään polttoaineena muun muassa haketta, pellettiä ja turvetta.
Teknologia kehittyy ja monipuolistuu myös biolämmön tuotannossa. Laitoksissa on otettu käyttöön savukaasupesureita, joilla saadaan yhä enemmän energiaa hyötykäyttöön. Joitakin pienimuotoisia sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksia (pien-CHP) ja höyryä tuottavia laitoksia on otettu käyttöön. Bioenergian lisäksi laitoksissa on otettu käyttöön aurinkolämpöä ja lämpöpumppuja. Muutamat tuottajat ovat suunnitelleet biohiilen tuotantoa lämmön tuotannon yhteydessä.
Suomessa bioenergialla tuotettiin teollisuuden ja kaukolämmön tuotannon erillislämpöä 12,6 TWh viime vuonna. Fossiilista erillislämpöä tuotetaan edelleen noin 6 TWh verran. Erillislämmön lisäksi bioenergialla tuotettiin CHP-laitoksissa 68,4 TWh lämpöä vuonna 2017. Biolämpöä tuottavia lämpölaitoksia on Suomessa noin 30 000, maatilojen lämpökeskuksista kaukolämpölaitoksiin. Näiden lisäksi käytössä on lähes 200 000 pientalojen puukattilaa ja satojatuhansia takkoja, joissa käytetään polttopuuta 15 TWh.
Lämpölaitoksia on avoinna Luvialla, Kangasalla, Joensuussa, Kyyjärvellä, Saarijärvellä ja Honkajoella. Tapahtumien tiedot ja päivän esitysmateriaali löytyvät www.lampoyrittajat.fi
Lisätietoja:
toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty puh. 040 1948628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia