Päästökauppa ohjaa markkinoita kohti vähäpäästöisyyttä, ja se toimii hyvin. Päällekkäiset ohjauskeinot – kuten energiaturpeen kielto tai veronkorotukset – nostaisivat kaukolämmön hintaa. Energiapuun kysyntä on kasvussa ja Suomen metsissä on merkittävä määrä ylitiheitä taimikoita ja nuoria metsiä, joiden harventaminen loisi lisää tarjontaa. 

 ÅF-Consult Oy on tehnyt Bioenergia ry:n toimeksiannosta selvityksen kotimaisten polttoaineiden toimintaympäristöstä ja käyttöarvioista vuoteen 2030 saakka. 

Selvityksessä ÅF tarkasteli kotimaisten polttoaineiden, metsähakkeen ja turpeen, toimintaympäristöä ja käyttömääriä vuoteen 2030 saakka. Selvitys on osa Bioenergia ry:n pohdintaa Suomen energiajärjestelmän hallitusta kehittämisestä kohti hiilineutraaliutta. Bioenergia ry kannattaa koko EU:lle hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2050. 

 Metsähaketta ja energiaturvetta käytettiin Suomessa 29 TWh vuonna 2017. ÅF:n selvityksen mukaisilla rajauksilla ja oletuksilla käyttö ei nouse Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaiseen 42 TWh:iin vuonna 2020.  

 Vuonna 2030 metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotteiden käyttömäärä voisi työn oletuksilla saavuttaa strategian tason. Metsähakkeen tekninen korjuupotentiaali riittäisi 2020-luvulla kattamaan kysynnän, mutta kaupallinen potentiaali on pienempi. Energiapuun lisääntyvä kysyntä vaatii tehokkaita korjuu- ja logistiikkaratkaisuja sekä hyvää pienpuun, metsätähteiden ja joiltain osin myös kantojen tarjontaa. Pienpuuhakkeen korjuupotentiaalia on kaikkialla Suomessa, erityisen hyvin pohjoisessa. Metsätähteiden ja kantojen potentiaalia on erityisesti Keski- ja Etelä-Suomessa.  

 Harvennushakkuut vastaisivat energiapuun kysyntään  

Suomalainen metsäenergia syntyy pääosin metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroista päätehakkuissa ja harvennushakkuissa. Suomen metsätaloudessa on merkittävät taimikoiden ja nuorten metsien harvennusrästit. Harvennus mahdollistaa jäljellejäävien puiden järeytymisen ja hyvän kasvun sekä ylläpitää metsien terveyttä. Nuorten metsien harvennuspuu on tyypillisesti kuitupuuta sekä energiapuuta. Energiakäyttöön kannattaa ohjata hakkuutähteitä ja ainespuuta pienempiä harvennuspuita. 

Päästökauppa ohjaa käyttöä turpeesta puuhun 

 Energiaturve säilyy ÅF:n laskelmissa osana energiapalettia, mutta sen käyttömäärän arvioidaan vähenevän noin puoleen nykytasolta (15 TWh -> 7 TWh) vuoteen 2030 mennessä, mikä johtuu päästöoikeuden hinnan oletetusta noususta. EU:n päästöoikeuden hinta on nelinkertaistunut (5 -> 20 €/tCO2) puolessatoista vuodessa.  Laskelmissa päästöoikeuden hinnan on oletettu jatkavan nousuaan ainakin vuoteen 2030 saakka (vuonna 2030 noin 30 €). Nousu korottaa edelleen turpeen käytön kustannuksia päästökauppasektorilla ja vähentää sen kilpailukykyä. Suomessa turvetta käyttävät voimalaitokset ja lämpökattilat ovat noin 90 %:sti EU:n päästökaupan piirissä. 

 Päästöoikeuden hinnan tulevasta kehityksestä on paljon erilaisia arvioita. Koska kyseessä on markkinamekanismi, hinnanvaihtelut ja hintanäkymiin liittyvät epävarmuudet ovat arkipäivää. Päästökauppavelvolliset energiayritykset ottavat ne huomioon toiminnassaan. Bioenergia ry:n näkemyksen mukaan päästökauppa on oikea ja kannustava ohjauskeino, eikä sen kanssa tarvita päällekkäisiä ohjauskeinoja. Esimerkiksi energiaturpeen poliittinen käyttökielto tai veronkorotukset nostaisivat tarpeettomasti kotimaisia polttoaineita käyttävien kaupunkien kaukolämmön hintaa. Energiaturvetta käytetään lähinnä kaupunkien ja teollisuuden energiantuotannossa.  

Lisätiedot: 

toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi 

toimialapäällikkö Jouko Rämö, puh. 040 4803 736, jouko.ramo(a)bioenergia.fi 

Liite: Kotimaisten polttoaineiden toimintaympäristö ja käyttöarviot 2030 saakka, ”Omaa energiaa”, Raportti 21.11.2018, ÅF-Consult Oy.