Kirjoitin vuosi sitten blogiin bioenergian ja muun energiantuotannon kehityksestä globaalisti käyttäen lähteenä kansainvälisen energiajärjestön (IEA) vuoden 2023 skenaarioita. Blogin lopussa totesin: ”Juuri nyt diktatuurien kärjistämä geopolitiikka näyttää johtavan blokkiutumiseen, kansainvälisen kaupan rajoittumiseen ja kiihtyvän varustelun myötä nouseviin puolustusmenoihin. Tämä taas luo heikompaa maailmantalouden kasvua ja vaatimattomampia ilmastotoimia. Viime vuosien voimakas inflaatio ja kohonneet korot – unelmaskenaarioiden vastaisesti – pysäyttivät tilapäisesti monet pääomaintensiiviset energiainvestoinnit. Ilmastopolitiikan kehitysmahdollisuuksia, ja samalla myös bioenergian kehitysnäkymiä, tulisi tarkastella näissä olosuhteissa.”
Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tummia pilviä
Viime aikojen uutisten perusteella teksti on edelleen kurantti – ellei jopa ajankohtaisempi kuin vuosi sitten. Sodat ovat jatkuneet ja geopoliittinen tilanne on edennyt vaarallisempaan suuntaan, eikä loppua kriiseille näy. Trump luo kansainvälisessä ilmastopolitiikassa – jälleen – tilanteen, jossa vääjäämätöntä kehitystä hidastetaan hetkellä, jolloin investointeja päästöjen vähentämiseen pitäisi kiihdyttää. Tässä suhteessa oli hyvä saavutus, että tuoreessa Bakun ilmastokokouksessa (COP29) saatiin päätökset niin seuraavan vuosikymmenen ilmastorahoituksesta kuin kansainvälisestä päästökaupasta (artikla 6). Ilmastorahoitustavoite on kuitenkin jossain määrin monitulkintainen ja sitä ehdittiin arvostella monilta tahoilta heti tuoreeltaan. Jääkin nähtäväksi, miten nämä erilaiset tulkinnat heijastuvat jatkoneuvotteluihin päästöjen vähentämisestä.
Uusiutuvan energian kasvu kiihtyy
Positiivinen käänne on nähty korkojen suhteen, jotka ovat kääntyneet jo tuntuvaan laskuun, ja trendin arvioidaan vielä jatkuvan. Tämän pitäisi palauttaa vauhtia puhtaan energian investointeihin.
Uusiutuva energia on kasvanut trumpeista ja kumppaneista riippumatta maailmassa vuosina 2010–2023 noin 33 EJ, yli 50 %, ja modernin bioenergian osuus tästä oli puolet eli n. 50 % eli 16 EJ. Vuonna 2023 bioenergiaa tuotettiin maailmassa n. 61 EJ, josta 19 EJ oli perinteistä bioenergiaa eli polttopuukäyttöä ja 42 EJ modernia bioenergiankäyttöä.
Kuulostaako uusiutuvan kasvu hyvältä? Asia näyttäytyy hieman eri valossa, jos todetaan, että fossiilinen energia kasvoi samana aikana n. 71 EJ eli yli kaksi kertaa enemmän.
Ennen vuotta 2030 tilanne on onneksi jo kääntymässä: fossiilisen energian käytön arvioidaan nyt laskevan 2030 mennessä, kun taas modernin uusiutuvan energian IEA arvioi kasvavan nykyisten politiikkatoimien skenaariossa peräti 42 EJ, jossa modernin bioenergian osuus on 10 EJ. Samaan aikaan perinteisen bioenergian osuus laskee n. 4 EJ. Kasvu kohdistuu pääasiassa kiinteisiin polttoaineisiin ja kaikille sektoreille, kun taas nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osuus kasvusta on molempien n. 10 %.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita hamuavassa nettonollatalous-skenaariossa (Net Zero Economy) modernin uusiutuvan pitäisi kasvaa 7 vuodessa yli kaksi kertaa enemmän eli käsittämättömät 87 EJ. Tästä modernin bioenergian kasvua olisi n. 29 EJ eli kolmannes. Nettonollaskenaariossa bioenergian käytön kasvu painottuu tasaisemmin myös nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin niiden yhteenlasketun osuuden noustessa yli 40 %:iin.
Nettonollaskenaario edelleen utopistinen
Ovatko tällaiset kasvuodotukset mielekkäitä? Historia on osoittanut, että aina hallitusten kirkasotsaiset aikeet eivät toteudu. Toisaalta joskus tavoitteet pystytään myös ylittämään. Vuosina 2021-2023 moderni uusiutuva energia kasvoi IEA:n mukaan 7 EJ, josta modernin bioenergian osuus oli noin 4 EJ. Tällä kasvuvauhdilla päädyttäisiin johonkin 25 EJ kasvuun 2023-2030, joten politiikkaskenaarion 42 EJ tuntuu pienellä kiihdytyksellä hyvinkin mahdolliselta. Vauhdin triplaaminen vaatisi sen sijaan joko politiikkatoimien tai teknologian vallankumouksen koko maailmassa yhtä aikaa seuraavan 7 vuoden aikana. Tässä maailmantilanteessa se näyttää melkoiselta utopialta. Bioenergian osalta tällaisella polulla ei olla.
Perinteisen bioenergian muutoksella iso rooli unelmaskenaariossa
Nettonollaskenaariossa on viime vuoden tapaan oletettu, että kohtuullisen merkittävästä perinteisestä polttoainekäytöstä (19 EJ) luovutaan kokonaan 2030 mennessä. Muutos toteutuu IEA:n arvion mukaan pääasiassa sähköistymisellä ja siirtymisellä nestekaasun (LPG) käyttöön1. Tämä ei monesta syystä tunnu kovin mielekkäältä lähtökohdalta. Aikaa on aivan liian vähän ja kyse on syvällä kulttuurissa olevista kysymyksistä kaikkialla maailmassa – ei ainoastaan Suomessa. Tuskin tällainen muutos on edes hallinnollisesti toteutettavissa.
Pidemmällä aikavälillä bioenergialla iso potentiaali
IEA lähtee skenaarioissaan siitä, että bioenergian kasvu jatkuu myös vuoden 2030 jälkeen aina vuoteen 2050 asti. Skenaariosta riippuen käyttötaso vuonna 2050 olisi 80-100 EJ välillä. Tällainen kehitys asettuu IEA:n mukaan kestävyysvaatimusten asettamien tutkijoiden arvioimien potentiaalien alarajalle. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia yhdistettynä bioenergian käyttöön IEA on arvioinut syntyvän erityisesti sähköntuotantoon niissä skenaarioissa, joissa päästöjä vähennetään eniten.