63 % kansanedustajaehdokkaista laskisi turpeen energiaveroa tai pitäisi sen ennallaan. 12 % kannattaa turpeen energiaverosta luopumista. 17 % kannattaa sen palauttamista viime vuoden tasolle. 22 % pitäisi sen nykyisellä tasolla. 12 % ehdokkaista toivoo, että kotimaisen energiaturpeen veroon tulisi tehdä muutoksia vasta, kun fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö on Suomessa lopetettu. Turpeen energiaveron nostoa kannattaa 22 % ehdokkaista.
Suomalaiset energiantuottajat maksavat 20–25 miljoonaa euroa energiaveroa lämmöntuotannossa käytetystä turpeesta (3 €/MWh). Päästöoikeuden hinta on noussut rajusti vajaassa vuodessa, mikä on vaikuttanut neljä kertaa enemmän lämpöenergian tuotannossa käytettävän turpeen kustannuksiin kuin kotimainen energiaveron korotus kuluvan vuoden alusta. Päästökaupan suojausten loppuessa tämä vähentää voimakkaasti energiaturpeen käyttöä sen korvautuessa puupolttoaineilla.
Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansanedustajaehdokkaiden asenteista ja tietotasosta energiaan liittyen. Energiaverosta luopumista turpeen osalta kannattaa 12 % ja 17 % kannattaa sen palauttamista viime vuoden tasolle (1,9 €/MWh). Nykyisellä tasollaan 3 €/MWh energiaturpeen verotuksen pitäisi 22 % ehdokkaista. 12 % ehdokkaista vastasi, että kotimaisen energiaturpeen veroon tulisi tehdä muutoksia vasta, kun fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö on Suomessa lopetettu. Turpeen energiaveron nostoa kannattaa 22 % ehdokkaista. Kyselyyn vastasi 359 ehdokasta.
Ehdokkaat näyttävät ymmärtävän, että päästökauppa toimii. Lisäksi ei tarvita enää lisärasitteita energiaturpeen käytölle. Päättäjäehdokkaat myös selkeästi suosivat kotimaista polttoainetta suhteessa fossiilisiin tuontipolttoaineisiin. Päästökauppajärjestelmä ohjaa aikaa myöten vähähiilisempiin energiamuotoihin, ja näin turpeen energiakäyttö vähenee markkinaehtoisesti. Monet ehdokkaista myös tietävät, ettei valtio tue turpeen energiakäyttöä. Turpeen tuottajat, käyttäjät ja näiden työllistämät tuhannet ihmiset maksoivat viime vuonna veroja noin 100 miljoonan euron arvosta.
Ruotsalaisella turpeella on sertifikaatti, ei veroja
EU:n energiaverodirektiivin piiriin eivät kuulu paikallisesti ja alueellisesti vain harvoissa jäsenmaissa käytettävät polttoaineet kuten turve. Tämän takia jäsenmaat saavat itse päättää turpeen verotuksesta ja tukemisesta. Ruotsissa turvetta ei rasiteta energiaveroilla lainkaan, vaan päinvastoin tuetaan sähkösertifikaatilla.
Suomi on turpeen veron lisäksi päättänyt, että turpeen energiaveromalli ei noudata samaa energiaverodirektiivin laskentamallia kuin esimerkiksi kivihiilen vero. Tätä laskennallista eroa kivihiilen veroon nimitetään joissakin yhteyksissä turpeen ”energiaverotueksi”. Valtiovarainministeriö tekee vuosittain laskelman tästä hypoteettisesti turpeen ”energiaverotuesta”.
Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea linjasi lokakuussa 2014 energia- ja ilmastotiekartassaan vuoteen 2050, että mahdollisuus turpeen energiakäyttöön tulee säilyttää ainakin niin kauan kuin Suomessa käytetään fossiilisia polttoaineita. Samaa suuntaa näyttää kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Turpeen käyttö mahdollistaa osaltaan kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden käyttöä kustannustehokkaasti ja ilmastotavoitteet saavuttaen.
Lisätiedot: toimialapäällikkö Hannu Salo, puh. 040 5022542, hannu.salo(a)bioenergia.