Hallitusohjelmaan tulisi kirjata loppukäytöstä riippumaton kannustinjärjestelmä, joka tukee nuorten metsien pienpuun markkinoita ja nuorten metsien arvokasvua. Järjestelmän tulisi lisätä metsien kestävää kasvua ja pyrkiä turvaamaan metsien hyvä terveydentila. Tämä vahvistaisi hakkuumahdollisuuksia, hiilensidontakykyä ja tukisi energiajärjestelmän huoltovarmuutta. Bioenergia-ala kokoontuu 24.4.2019 Bioenergian Kevätpäivään keskustelemaan eduskuntavaalien tuloksesta ja tulevasta hallitusohjelmasta.
Ala on toivonut päätöksentekijöiltä pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa, joka edistää bio- ja kiertotalouden ja työllisyyden kasvua sekä yrittäjyyttä. Hyvä askel tähän suuntaan oli kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen ilmastolinjaus joulukuussa 2018. Linjauksen vieminen käytäntöön on yksi tulevan hallitusohjelman keskeisistä osioista. Bioenergia-alan näkökulmasta energia- ja ilmastopolitiikan tulee tavoitella kansantalouden 2 %:n kasvutahtia 2020-luvulla. VM:n tuoreimmassa ennusteessa talouskasvu hidastuu 1,7 %:iin tänä vuonna ja vuonna 2021 kasvu on enää 1,2 %. Kasvua voidaan tukea mahdollistamalla teknologiaviennin hyvä kehitys, panostamalla bio- ja kiertotalouden koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, lisäämällä maltillisesti ja kestävästi hakkuita aiempien linjausten mukaisesti sekä panostamalla tieliikenneverkon ylläpitoon.
Bioenergia on Suomen suurin energianlähde, jota vuonna 2018 Suomessa käytettiin enemmän kuin koskaan aiemmin: 115 TWh eli 30 % energiankulutuksesta. Moderni bioenergia on myös merkittävä vientiala, jonka kysyntä maailmassa kasvaa ja johon Suomessa on huippuosaamista. Tulevaisuuden näkymät myös kotimaassa ovat hyvät, kun kivihiilen energiakäyttö loppuu 2029 ja uusiutuvan energian käyttö liikenteessä kasvaa. Päästöoikeuden hinta on viime aikoina ollut noususuuntainen ja saavuttanut yli 27 euron tason, mikä nostaa bioenergian kysyntää energiantuotannossa ja teollisuudessa.
Kestävän raaka-aineen saatavuuden varmistaminen on bioenergia-alan keskiössä. Suomessa oli vuonna 2017 nuorten metsien ensiharvennusrästejä noin 800 000 hehtaaria ja taimikonhoitorästejä saman verran (Lähde: Korhonen 2018). Niihin liittyen alalla on viesti hallitusohjelmaan:
– Toivomme hallitusohjelmaan loppukäytöstä riippumatonta kannustinjärjestelmää nuorten metsien pienpuun markkinoiden ja nuorten metsien arvokasvun tukemiseksi. Järjestelmän tulisi lisätä metsien kestävää kasvua ja pyrkiä turvaamaan metsien hyvän terveydentila. Tämä vahvistaisi hakkuumahdollisuuksia, hiilensidontakykyä ja tukisi energiajärjestelmän huoltovarmuutta, toteaa Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Vanhala.
Myös energiaturpeella on edelleen merkittävä rooli energiajärjestelmän huoltovarmuuden varmistamisessa, vaikka sen käyttö onkin vähentymässä kallistuvan päästökaupan ja uusien tuotantoalojen ympäristöluvituksen haasteiden seurauksena. Huoltovarmuus edellyttää riittävän toiminnan ylläpitämistä ja hallitsematon energiaturpeen alasajo vaarantaisi energiajärjestelmän vakauden.
– Hallitukselle tulee riittää, että energiaturpeen käyttöä ohjataan päästökaupan avulla, eikä kielloilla, taikka veroja kasvattamalla, Vanhala jatkaa. Tämä antaa aikaa myös turveyrittäjille laajentaa toimintaansa energiaturpeen ohella myös bioenergiayrittäjyyteen tai turpeen muihin turpeen käyttömuotoihin, joiden kysyntä maailmassa kasvaa.
Energiaturpeen osuus Suomen energiankulutuksesta oli 5 % vuonna 2018. Energian lisäksi turvetta käytetään esimerkiksi kasvualustoissa, kuivikkeena, aktiivihiilen raaka-aineena ja kuitutuotteina.
Lisätiedot:
hallituksen puheenjohtaja Pertti Vanhala, Bioenergia ry, puh. 044 70 33 701, pertti.vanhala(a)oulunenergia.fi
toimitusjohtaja Harri Laurikka, Bioenergia ry, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi