Hallituksen vuoden 2020 talousarviossa tehtiin useita kotimaisia polttoaineita koskevia päätöksiä.
Perusväylänpidon rahoitusta lisätään 362 miljoonalla eurolla. Biokaasun käyttöä liikenteessä ja energiantuotannossa edistetään käynnistämällä biokaasuohjelma, johon varataan 5 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2020. Kiertotalouden edistämiseksi luodaan määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki, johon varattiin 25 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2020. Yritystukia leikataan ensimmäisessä vaiheessa alentamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennusta 120 miljoonalla eurolla kohdistamalla tuen leikkaus mahdollisuuksien mukaan fossiiliseen dieselöljyyn. Luonnonsuojeluun lisättiin rahoitusta 100 miljoonaa euroa vuoden 2020 alusta, millä käynnistetään kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma (ml. suoalueilla) sekä lisätään METSO-ohjelman rahoitusta.
– Pidämme hyvänä ratkaisuna lisätä luonnonsuojelun rahoitusta merkittävästi samalla, kun biotalous Suomessa kasvaa ja kehittyy. Väylänpidon perusrahoituksen kasvattaminen on tärkeää polttoaineketjujen toimivuuden ja investointien mahdollistamisen kannalta. Biokaasun käytön ja kiertotalouden edistäminen ovat fiksua ilmastopolitiikkaa. Parafiinisen dieselöljyn veronkorotus tulisi toteuttaa tavalla, joka ei johda uusiutuvan dieselin verotuksen kiristymiseen. Tämä olisi hallitusohjelman ilmastotavoitteiden mukainen ratkaisu, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Bioenergia-alan kehityksen kannalta positiivista on myös se, että talousarviossa lisätään innovaatiorahoitusta ja pyritään useilla keinoilla lisäämään investointeja ja vahvistamaan osaamista. Toisaalta huolta herättävät talous- ja työllisyystavoitteiden realistisuus.
Budjettiriihessä päätettiin, ettei turpeen energiaveroon kosketa tällä erää. Turpeen energiaveroa korotettiin edellisen kerran 1.1.2019, jolloin vero nousi 1,9 €/MWh tasolta 3,0 €/MWh:iin. Energiaverouudistus ja sen osana ratkaistava turpeen verokohtelu käynnistyy keväällä 2020. Jo hallitusohjelmassa sovittiin, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutumiseksi turpeen verotukseen tarvittavat muutokset arvioidaan osana energiaverotuksen kokonaisuudistusta.
– Turvealalla ymmärretään mihin suuntaan energiajärjestelmä on kehittymässä. Kyse on nyt siitä, onko siirtymä reilu, hallittu ja mahdollistava vai ei. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei riipu yksittäisten polttoaineiden verokohtelusta. Turpeen kulutus laskee tulevina vuosina markkinaehtoisestikin päästökaupan ohjaamana, Laurikka arvioi.
Vuonna 2018 turpeen kulutus oli edellisiä vuosia korkeammalla tasolla mm. poikkeuksellisten sääolojen ja kesäkuukausien korkean sähkönhinnan takia. Turpeen kulutus on ollut vuoden 2019 ensimmäisinä kuukausina merkittävässä laskussa.
Lisätietoa: toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 163 0465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi