Kuntapäättäjä on keskeinen energia- ja ilmastovaikuttaja

Suomen lähidemokratian juhlaviikot ovat käsillä. Neljä vuotta valtaa ja vaikuttavuutta on jaossa 1265 asukkaan Kaskisista 664 028 asukkaan Helsinkiin ja kaikissa 318 Suomen kunnassa sekä kaupungissa. 

Suomalaisten kuntien korkea itsehallinnon taso avaa mahdollisuuksia muuttaa maailmaa päätös kerrallaan. Tulevat kuntapäättäjät voivat riittävän yhteisymmärryksen saavutettuaan tehdä kauaskantoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan ja energia- sekä ilmastotoimiin.  

Bioenergialla päästövähennyksiä ja työpaikkoja

Bioenergia-alan kehitys on Suomessa edennyt viimeisten 20–30 vuoden aikana vahvasti kuntien ja kuntaomisteisten yritysten johdolla. Kaukolämpöä ja sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa on kattila- ja laitos kerrallaan käännetty biomassoille, mikä on keskeinen syy   uusiutuvan energian voittokulkuun Suomessa. Jokaisen 10 TWh puuenergian käytön on arvioitu (Gaia, 2014) tuottavan noin 1500 htv työtä. Nykyään siis kaukolämmön ja kiinteistökohtaisen puulämmityksen pysyvä työllisyysvaikutus on yli 6000 htv. Samalla kunnissa vältetään miljardien arvosta tuontipolttoaineen ostoa joka vuosi, ja raha jää pyörimään aluetalouteen. Luken arvioi bioenergian tuotoksen vuonna 2022 olevan 5,1 Mrd € ja arvonlisäyksen 2,2 Mrd € samalla, kun investoinnit olivat 2,0 Mrd € 

Biokaasua tuotetaan kuntien ja yksityisten yritysten yhteistyöllä ja suoraan kuntayhtiöissä. Ensimmäiset vety- ja synteettisten polttoaineiden hankkeet ovat tuloillaan. Bioenergian vahvuus onkin laaja vaihtoehtojen kirjo sekä varma teknologia ja osaaminen. Kun on kerran tehty, niin monistaminen onnistuu hyvin.  

Biogeeninen hiilidioksidi tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Edelleen tarvitaan viisailta valtuutetuilta uusia askelia, jotta kustannustehokkaasti voidaan edistää vihreää teollisuuden siirtymää. Seuraavat haasteet liittyvät esimerkiksi Suomen eurooppalaisittain merkittävään resurssiin, biogeeniseen hiilidioksidiin. Hyötykäyttö vedyn kanssa voi tehdä Suomesta merkittävän osaajan ja tarjota Euroopan tarvitsemista tulevaisuuden synteettisistä polttoaineista ison siivun. Toinen syntyvä markkina ovat tekniset hiilinielut, joihin kuuluvat biogeenisen hiilidioksidin lisäksi biohiilet. Alkavan valtuustokauden aikana on oivallinen hetki saada kunta ajan tasalle myös niiden osalta.  

Bioenergia läpäisee poikkisektoraalisesti läpi kuntien elämänpiirin. Se tuo metsänomistajille ja viljelijöille sekä kiertotalouden ja biotalouden yrityksille kysyntää. Kuljetusyrityksillä ja koneurakoitsijoilla on työtä. Teknologiantoimittajia, sähköyrittäjiä ja muita osaajia tarvitaan. Energiayhtiö – usein kuntaomisteinen – tuottaa energiaa, ja kunta suoraan omissa kiinteistöissään sekä kaukolämmön muut asiakkaat keräävät hedelmät varmana lämpönä.  

Mitä kuntapäättäjä voi tehdä?

Miten kuntapäättäjä sitten voisi ihan konkreettisesti edesauttaa bioenergian, hiilidioksidin talteenoton ja biohiilen hyödyntämistä? Tämä lista kuvaa esimerkinomaisesti joitain tapoja toimia. 

1. Selvitä ensin missä mennään 

• Onko kunnassa tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta kiinteistöissä tai muuten selvitetty kiinteistöjen lämmitysratkaisut? 
• Onko alueen erilaiset sivuvirrat selvitetty ja käytössä? Voit käyttää yhtenä työkaluna Biomassa Atlasta 
• Voisivatko kunta ja alueen yritykset hyödyntää alueensa resursseja paremmin biohiilen ja bioenergian tuotannossa? Erilaisille jakeille on parhaiten toimivat käyttömahdollisuudet biohiilen, biokaasun, hakkeen, pellettien, etanolin, uusiutuvan dieselin tai synteettisten polttoaineiden käytössä. Mistä syntyy paras arvonlisäys ja työtä? 
• Onko alueella käynnissä yrityshankkeita bioenergian tai biohiilen edistämiseksi, joita kunta voisi edistää osallistumalla tai tukemalla valmistelussa? 
• Usein kunnan alueella on isoja lämpö- tai voimalaitoksia, joissa käytetään biopolttoaineita ja  syntyy biogeenistä hiilidioksidia. Onko hiilidioksidin talteenottoon liittyen kaavailtu hankkeita? 

2. Katso suunnittelujärjestelmiä kunnassasi 

• Huomioidaanhan uusien asuin- ja yritysalueiden kaavoituksessa, että alueen energiaratkaisu mahdollistaa aluekohtaisia ratkaisuja?  
• Onko bioenergian käyttöä varmistavia terminaaleja riittävästi?  
• Entä onko maakuntakaavassa valmistauduttu hiilidioksidin siirtämiseen ja sen vaatimaan infraan? 

3. Vie kuntaasi etunojaan

• Tarjoaako kuntasi uusille kokeiluille tilaa? Pilotoidaanko uusia ideoita yhteistyössä yritysten kanssa? Kunnat ovat usein näyttäneet esimerkkiä, joka kantaa maailmalle asti. Bioenergiaan ja biohiileen liittyvien innovaatioiden edistäminen voi olla merkittävä astinlauta paikallisille PK-yrityksille.  
• Onko teidän kunnassanne esimerkiksi mietitty, kuinka työkoneet voisivat siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin? Vaikkapa Vieremän kunta on näyttänyt esimerkkiä hankkimalla Suomen ensimmäisten joukossa biometaanilla toimivan traktorin ja tuoreimpana latukoneen.  

4. Penää hankintamenettelyihin tavoitteellisuutta

• Kunnat ostavat energiaa suoraan ja palveluiden kautta. Hankintapäätöksillä voidaan ohjata palveluita tuottavien yritysten energiankäyttöä. Kunta voi asettaa hankinnassa kriteerejä, jotka voivat perustua esimerkiksi päästöjen vähentymiseen 
• Toinen tapa on palkita palveluiden tuottajia ympäristöystävällisten ratkaisuiden käytössä. Yksi esimerkki on HSL:n ympäristöbonus, millä palkitaan julkisen liikenteen päästöjä eniten vähentäneitä palveluntarjoajia. 
• Katso sen perään, että bioenergia tai yleisesti uusiutuva energia huomioidaan hankintapäätösten kriteereissä, esimerkiksi kunnan tilaamissa kuljetuksissa ja ulkoistetuissa lämmitysratkaisuissa. 
• Uusien viheralueiden ja hulevesien ratkaisuissa biohiili tarjoaa ratkaisua, joka samalla sitoo hiiltä. Hankintasopimuksiin ja kilpailutuksiin voidaan ottaa biohiili jollain vähimmäistasolla tai antaa sille lisäpisteitä.  

Lisätietoja: bioenergia.fi/tietopankki  

Hannes Tuohiniitty