Maailmanpolitiikan myrskytessä Suomi valittiin kahdeksannen kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä on hämmästyttävä suoritus, sillä julkinen taloutemme on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 saakka eikä Suomen bruttokansantuote asukasta kohden ole vieläkään saavuttanut vuoden 2008 tasoa. Vuosina 2023–2024 suunta oli itse asiassa alaspäin. Onnellisuus ei siis suoraan liity hyvään taloudelliseen suoriutumiseen.
Onnellisuuden perussyyt lienevät – ainakin – riittävä aineellinen hyvinvointi riittävän monelle, suomalainen luonto, sukupuolten tasa-arvo sekä hyvä luottamus kanssaihmisiin ja viranomaisiin. Yksi keino onnellisuuden ylläpitoon heikon taloudellisen suorituskyvyn oloissa on ollut velka: vuosina 2017–2024 valtio on ottanut lisää velkaa n. 63 mrd. euroa puhaltaakseen suomalaisiin onnea. Siinä on onnistuttu!
Kuntien merkitys arjessamme on valtava
Kuntien rooli suomalaisten onnellisuudessa ei ole ihan pieni – asian äärelle voi pysähtyä vaikkapa kuntavaalit.fi-sivustolla. Kunnat kasvattavat meidät, tarjoavat työtä, huolehtivat lähiympäristöstämme ja vapaa-ajan palveluistamme. Kunnat myös käsittelevät jätteemme, tuottavat jokaiseen hanaan huippupuhdasta vesijohtovettä ja ovat merkittäviä vaikuttajia energiajärjestelmämme toiminnan ja kehityksen kannalta.
Bioenergia tuo elinvoimaa
Bioenergia ry julkaisi kuntavaaliviestinsä 18.3. Halusimme alleviivata kuntapäättäjille, että bioenergiaa tarvitaan sähköistyvässä maailmassa ja se on yksi tavoista ylläpitää ja luoda lisää elinvoimaa kuntiin. Julkaisemastamme kartasta voi tutustua siihen, missä kaikkialla bioenergia tuo meille lämpöä ja sähköä, ja tukee lähiseutujen työllisyyttä. Kasvava elinvoima kuntatasolla ja laajemmin koko maassa taas mahdollistaisi sen, että onnemme perustuisi vähemmän vippaamiseen.
Kunnat avainasemassa vihreissä investoinneissa
Esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin kehittämisessä kunnat ovat avaintoimijoita. EK:n ylläpitämässä vihreiden investointien dataikkunassa on monia biotalouteen liittyviä uusia hankkeita, jotka voivat tulevaisuudessa lisätä sijaintipaikkakuntiensa elinvoimaa. Investointeja on suunnitteilla tai toteutumassa esimerkiksi biojalostamoihin (n. 4,6 mrd. €), bioperäistä hiilidioksidia hyödyntäviin vetylaitoksiin (useita mrd. €), hiilidioksidin talteenottoon ja käsittelyyn (900 miljoonaa €), biokaasuun (lähes 600 miljoonaa €), biohiilen tuotantoon (26 miljoonaa €) ja bioenergian tuotantoon (20 miljoonaa €).
Luonnon monimuotoisuus huomioitava myös bioenergian tuotannossa
Suomalainen luonto on yksi onnemme osasista, mutta tällä hetkellä se köyhtyy. Luonnon monimuotoisuus Suomessa ja yksittäisissä kunnissa on pitkälti omissa käsissämme. Viestimme kaikille on, että luonnon monimuotoisuus on tärkeää huomioida – myös bioenergian tuotannossa – ja pyrimme yhdistyksenä kehittämään toimialaa tähän suuntaan.
Mahdollistetaan investoinnit Suomeen – jokaisella kunnalla on roolinsa
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön, kell’ aarre on, se aarteen peittäköön, Eino Leino kirjoitti. Tässä mutkistuvassa ja välillä sekopäiseltäkin tuntuvassa maailmassa meidän onnellisten tulee toimia juuri päinvastoin: kertoa kaikille suomalaisen onnen reseptistä ja myös siitä, miksi tänne kannattaa investoida. Jokaisella kunnalla on tähän tarinaan kerrottavaa.
Harri Laurikka
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, jonka omakotitalo lämpiää itse tehdyllä pilkkeellä ja maalämmöllä. Talon katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit.
harri.laurikka(a)bioenergia.fi | 040 1630465