Vuosi 2025 näyttää EU:n tien 2030-luvulle ja pidemmälle

Usein uuden vuoden aloitus tuntuu käänteentekevältä. Ihmismieli vaikuttaa rakentuneen alttiiksi sykliselle ajattelulle. Vanhan vuoden painolastin kippaaminen vapauttaa mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Mitä pitäisi ajatella vuodesta 2025? Mitä voisi seurata energiaan liittyen? Yritän avata näkymiä tässä kirjoituksessa EU-näkökulmasta. 

Maailmanpoliittinen tilanne luo epävarmuutta ja mahdollisuuksia 

Alkanut vuosi 2025 herättää tavallistakin enemmän tunteita yleisen maailmanpoliittisen tilanteen takia. Trumpin valtaannousu on avaamassa oven monille muutoksille, joista monen katsotaan herättävän riskejä epävakauden lisääntymisestä ja uusiutuvan energian vastamäestä. Ukrainan sodan kääntyminen jonkinlaiseen ratkaisuun on puolestaan Euroopalle isojen poliittisten päätösten aikaa, mihin liittyy seuraavaksi niin uudelleen rakentaminen, EU-jäsenyyspolku kuin näkymä Venäjän pakotekehityksestä. Mahdollisuudet isoilekin muutoksille vuoden aikana ovat olemassa. 

Samoin Euroopan unionin uusi poliittinen kausi käynnistyy toden teolla von der Leyenin toisen komission aloittaessa työnsä. Yleisesti nähdään, että komissiolla on vahva asema ja komission sisällä von der Leyenilla aiempaa koordinoiva rooli, joten katseet käynnistyvät pääsihteeristöosaston työhön.  

Samaan aikaan Euroopan parlamentti on aiempaa hajanaisempi ja päätökset sieltä ennakoimattomampia, mikä vähentää parlamentin valta-asemaa suhteessa komissioon ja jäsenmaiden neuvostoon. Jäsenmaiden tasapainon muutokset pari viime vuotta heikon Saksan ja sisäpoliittisesti epävarman Ranskan sekä useampien oikeistolaisempien hallitusten myötä voi muuttaa lähestymistapoja kokonaisuudessaan. 

Tärkeä vuosi energiapolitiikassa

Energiamaailman näkökulmasta katsottuna vuosi viitoittaa merkittävästi tietä seuraavien vuosien päätöksille. Komissiolta tulee lainsäädäntöesityksiä ja strategisia linjapapereita helmi-maaliskuussa. Komission toimintasuunnitelma 2025 julkaistaan helmikuun alussa. Kuun lopussa puolestaan tullee Puhtaan teollisuuden ohjelman (Clean Industrial Deal) esitys sekä vuodelle 2040 asetettavan päästövähennystavoitteen mukainen esitys EU:n ilmastolain muuttamisesta. 

Ratkaisuja kilpailukyvyn haasteisiin 

Puhtaan teollisuuden ohjelma on uuden komission lippulaivahanke, johon on ladattu monia odotuksia. Siitä toivotaan ratkaisua Euroopan krooniseen kilpailukykyongelman. Poliittisiin linjauksiin liittyy selkeitä arvovalintoja. Erityisen merkittävää on, pyritäänkö teollisuuden kilpailukykyyn painamalla eurooppalaista energian hintaa alas tukien tai veronalennusten kautta. Vai tehdäänkö rakenteellisempia muutoksia? 

Kaasuriippuvuuden näkymät 

Kannattaa seurata, minkälaista polkua päätöksillä tehdään maakaasun ja nesteytetyn maakaasun käytön osalta, sillä se ohjaa muita ratkaisuja. Kaasua on alettu ostaa aiempaa enemmän muualta kuin Venäjältä; joskin nesteytetyn maakaasun (LNG) osalta riippuvuus on säilynyt vähintään samalla tasolla. Silti kokonaiskäyttö EU:ssa on pysynyt reilusti yli 3000 TWh vuositasolla, joten isot muutokset ovat välttämättömiä. Keski- ja Etelä-Eurooppa on edelleen vahvasti fossiilisen kaasun loukussa.  

Itä-Eurooppa kipuilee erityisesti venäläisen kaasun kanssa, kuten nähdään Slovakian Ficon sooloilussa. Jatkuuko venäläisen kaasun kokonaiskäytön lasku Euroopassa tämän vuoden aikana? Samalla kasvanee Norjan ja Lähi-Idän kaasutoimittajien rooli, jos Yhdysvallat ei niin hanakasti enää Trumpin kaudella tuo Eurooppaan kaasua.  

Työn alla muutoksia pitkälle aikavälille 

Useimpien tänä vuonna esiteltävien aloitteiden valmistuminen ja voimaan astuminen kuitenkin vie useamman vuoden, jolloin niiden todellinen vaikutus tulee näkymään aikaisintaan 2028 alkaen.  

EU:n teollisuuden siirtäminen ilmastokestäväksi ja kilpailukykyiseksi vaatii paljon rahoitusta, mitä tukee vakaa rahoitusympäristö yksityisen rahoituksen saamiseksi. Ratkaisevatko yhteisvelan kautta muodostettavat rahastot yhtälön? Kuinka innovatiiviset ja parhaat teknologiat sekä käytännöt voittavat rahoituksessa? 

Bioenergiaan ja laajemmin biotalouteen erityisesti liittyviä aloitteita on joitain odotettavissa. 

Jo mainittujen yleisaloitteiden lisäksi voi tärppilistalle laittaa: 

1. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen standardi halutaan avata uudelleen keskusteluun, kun autovalmistajat eivät ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin – johtuen sähköautojen heikentyneestä kysynnästä. Kyse on käytännössä siitä, että polttomoottorien käyttö voi jatkua, kun teknisesti varmistetaan käytettyjen uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden vähäiset elinkaaripäästöt. 
2. EU:n hiilipoistojen sertifiointia koskeva CRCF-asetus valmistui ja julkaistiin joulukuussa 2024. Sitä tarkentavat komission delegoidut säädökset eri menetelmistä valmistunevat pääosin alkaneen vuoden aikana. Sitä myöten vahvistuu käytännön ohjeet, miten biohiili- tai BECCS-hankkeissa toimitaan ja miten synnytettävien hillintäyksiköiden laskenta tehdään. Euroopan ilmastopaneeli ESABCC myös julkaisee keväällä hiilenpoistoraportin, jonka johtopäätöksiä odotetaan mielenkiinnolla. 
3. Uudistettava biotalousstrategia esitellään komission ympäristökomissaari Roswallin vetämänä todennäköisesti vuoden aikana. Strategian sisällöstä on vasta arvailuja, mutta odotuksia on, että se vauhdittaa siirtymää fossiilisista raaka-aineista bioraaka-aineisiin läpileikkaavasti. Jalostuksen vauhdittamista ja arvonlisän kasvattamista kaivataan, jotta talous voi kestävämmin kasvaa. 
4. Kiertotalouden toimenpiteistä odotetaan Circular Economy Act esitystä, joka linkittyy osaksi Puhtaan teollisuuden ohjelmaa. Se esiteltäneen myös 100 päivän aikana. Painopiste siinä keskittynee teollisuuden uusiutumattomiin raaka-aineisiin ja niiden kierron parantamiseen sekä toiminnan rahoitukseen. 

Toimeenpanot käynnissä 

Samaan aikaan uusien aloitteiden kanssa on käynnissä merkityksellistä edellisen kauden lainsäädännön toimeenpanoa ja niihin rakennettuihin tarkastuspisteisiin liittyvien esitysten valmisteluita. Saadaanko tietojärjestelmät toimimaan niin, että metsäkatoasetusta voidaan alkaa vuoden lopulla soveltamaan käytäntöön?  Miten hiilenpoistoja linkitetään muuhun ilmasto- ja energialainsäädäntöön kannustinten aikaan saamiseksi ja nähdäänkö tästä jo jotain EU:n ilmastolain muutosesityksessä? EU päästökaupan uudelleenarviointi on sovittu vuodelle 2026 ja on erittäin mielenkiintoista, mitä siinä esitetään hiilenpoistoista.  

Keskustelun ja vaikuttamisen vuosi

Mielenkiintoinen vuosi on siis näkyvissä tulevien esitysten ja niistä käytävän keskustelun kannalta. Meillä Bioenergia ry:ssä pidetään yhteyttä moniin tahoihin Brysselissä, eri jäsenmaiden kollegoihin ja kansainvälisesti aktiivisten sidosryhmien kesken, jotta pysymme perillä ja voimme osallistua keskusteluun tuomalla jäsenistömme näkökulmia esiin. 

Sitten on vielä Suomen kotimainen energiakeskustelu, mutta palataan niihin toisissa kirjoituksissa. 

Hannes Tuohiniitty