Bakussa käytyä ilmastokokousta edelsi biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous Calissa, jonka lopputuloksia on kuvailtu pettymykseksi. COP16 käytiin 21.10.-1.11.2024 ja se päättyi useiden neuvottelijoiden ulosmarssiin, keskeyttäen kokouksen päätösvaltaisuuden häviämisen myötä. Kokouksessa Suomen edustajana toimineen ministeri Kai Mykkäsen mukaan Calissa silti päästiin enemmän eteenpäin kuin taaksepäin, kun otetaan huomioon, miten suuria tavoitteet olivat.
Kaksi neljästä suuresta kysymyksestä saatiin Calissa ratkaistua. Kuitenkin ne tärkeimmät kaksi jäivät vaille lopputulosta.
Hyvät uutiset ensin: kokouksessa saatiin hyväksyttyä niin kutsuttu ”Cali Fund” sekä kokoukseen saatiin virallinen toimielin alkuperäiskansoille. Myös saamelaiset ovat edustettuna tässä ryhmässä. Alkuperäiskansojen äänen kuuluminen luontokokouksessa on tärkeää, sillä suuri osa vielä luonnontilaisista alueista on nimenomaan alkuperäiskansojen asuttamia.
Cali Fund on uusi rahasto, jota rahoittavat luonnollisesta geeniperimästä rahallisesti hyötyneet yksityiset toimijat. Näihin kuuluu mm. suuria kemianteollisuuden, lääketeollisuuden ja bioteknologia-alan yrityksiä. Varoja on tarkoitus kohdentaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tarpeisiin.
Rahoituskysymykset hiertävät globaalin etelän ja pohjoisen välissä
Ratkaisematta jäi oleellisia asioita edellisessä kokouksessa sovitun Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen toimeenpanosta.
Aiemmin sovitun kehyksen mukaan globaalin luontokadon ratkaisemiseksi rahoitusta kehittyneistä maista globaaliin etelään tulisi suunnata 20 miljardia dollaria vuodessa jo vuoteen 2025 mennessä ja 30 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Sisältäen myös nämä tavoitteet, yhteensä luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan 200 miljardia dollaria vuodessa, sisältäen julkiset ja yksityiset varat.
Globaalin etelän maat painottivat uuden rahaston ja siihen liittyvän strategian perustamista tavoitteisiin pääsemiseksi. Kiistoja käytiin mm. siitä, kuka päättää varojen suuntaamisesta. Rahoituksesta ei lopulta päästy sopuun.
Sääntökirjaan yhteiset mittarit luonnon tilan seuraamiseksi
Toinen tärkeä tavoite oli sääntökirjan luominen, ja siitä sopiminen tipahti samaan allikkoon rahastokiistan kanssa.
Sääntökirjaa on valmisteltu sovellettavaksi eri valmiudessa oleville käyttäjille eli maille. Sen tarkoitus on luoda yhteiset mittarit, jotta luonnon tilan muutoksia voitaisiin seurata globaalisti samoin perustein. Biodiversiteetin mittaamiseen käytettäviä indikaattoreita on jaoteltu universaaleihin sekä tapauskohtaisiin. Universaaleja indikaattoreita on neljässä eri kategoriassa, joista kolme indikoisi ekosysteemin tilaa ja yksi lajien tilaa. Tapauskohtaisista indikaattoreista neljä indikoisi ekosysteemin tilaa ja yksi lajien tilaa. Jokaista indikaattoria kohden käyttäjä voisi valita mittarin tason (Entry Level, Standard, Advanced), joka vastaa käyttäjän teknologista kehitystä tai valmiutta.
Ehdolla olleet mittarit ovat jo käytössä olevia luonnon mittaamiseen tarkoitettuja indikaattoreita. Sadoista vaihtoehdoista ehdolla oli tutkimukseen pohjaavia, parhaiten sovellettavissa olevia ja parhaiten valituista indikaattoreista kertovia mittareita. Niihin kuuluu mm. Red List Index of Ecosystems -arviointimenetelmä, jota on käytetty myös Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa. Muita menetelmiä olivat mm. Biodiversity Habitat Index (BHI), Species Threat Abatement and Restoration (STAR) metric, ja monia avoimeen kaukokartoitustietoon perustuvia arviointimenetelmiä sekä indeksejä.
Sääntökirjasta sopimukseen pääseminen on tärkeää, jotta tehtyä työtä voidaan seurata ja arvioida keinojen vaikuttavuutta.
Neuvotteluja vielä ennen seuraavaa kokousta
Suuria avoimeksi jääneitä kysymyksiä liittyen rahoitukseen ja sääntökirjaan pyritään ratkaisemaan vielä jatkoneuvotteluilla vuoden 2025 alkupuolella. Tavoitteena on saada sopimuksia aikaiseksi ennen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2026 Armenian Jerevanissa.
Lisätiedot: Sanni Rantanen, sanni.rantanen(a)bioenergia.fi, 045 78779744
Kuva: United Nations Biodiversity Conference