Maan hallitus linjasi syyskuun alussa vuoden 2025 talousarvion pääkohdat. Suomen velkaantumisen tahti jatkuu kovana talouden mittavasta sopeutuksesta huolimatta: uutta velkaa joudutaan ottamaan ensi vuonna 12 mrd. euroa. Sen lisäksi valtion omaisuutta joudutaan myymään tulevina vuosina 4 mrd. edestä, jotta voidaan toteuttaa liikennehankkeisiin kohdistuva investointiohjelma.
Verotuki suurille investoinneille
Hallitus pyrkii saamaan investointeja liikkeelle uudella suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien (> 50 miljoonaa euroa) verotuella, joka on paraikaa lausuntokierroksella. Verotuki on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian, ehkä jopa 1.1.2025 alkaen. Tämä on tärkeä ja hyvä avaus hallitukselta ja toivottavasti edesauttaa sähkön kysyntään ja tarjontaan syntynyttä epätasopainotilannetta ja siten investointien ja talouden rattaiden käynnistymistä. Tukea on mahdollista saada:
- uusiutuvan energian (pl. sähkö) tuotantoon (ml. vety ja vetypolttoaineet), sähkön ja lämmön varastointiin, sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun (myös biometaanin) ja biomassapolttoaineiden varastointiin.
- teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin
- nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen, keskeisten komponenttien sekä näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon.
Askel teknisten nielujen ja hiilidioksidin talteenoton kehitykseen
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla hallitus esittää odotetusti puhtaan energian kärkihankkeisiin 140 miljoonan euron valtuutta, mikä kohdistetaan teknisiin nieluihin ja/tai hiilidioksidin talteenottoon. Tämäkin on hyvä signaali ja askel eteenpäin, mutta hiilidioksidin teknisen talteenoton, käytön ja varastoinnin kehityksen kannalta toki vielä pieni askel. Toinen positiivinen signaali tässä suhteessa oli myös hiilidioksidin kuljetusta ja varastointia koskevan yhteistyön käynnistäminen Suomen ja Norjan välillä 11.9.
Panostusta tutkimukseen ja kehitykseen, infraan ja biotaloussektoriin
Positiivista kehitystä on myös T&K-rahoituksen kasvattaminen 280 miljoonalla eurolla 2025 ja tiestön korjausvelan purku 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus kertoi panostavansa biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen 10 miljoonaa euroa elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen.
Luonnon monimuotoisuuden rahoitus jää muiden varjoon
Myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen panostettiin lisää rahaa noin 2 miljoonaa euroa. Raakkukeskustelun jälkimainingeissa ja kaikkien juhlapuheiden jälkeen tämä pistää silmään mm. 4 mrd liikennehankkeiden edistämisen ja muiden panostusten rinnalla. Suomi on nyt vaikeassa taloustilanteessa ja tarvitsee talouteen piristysruiskeita. Samalla näyttää väistämättömältä lisätä lähivuosina myös luonnonsuojelun julkista rahoitusta, jotta maanomistajille voidaan korvata mm. lisääntyviä suojakaistoja. Jos ja kun luonnonsuojelua kuitenkin halutaan maassa edistää oikeudenmukaisesti (= juhlapuheet).
Säästötoimien vaikutukset bioenergia-alaan
Ministeriöt tulevat hallituksen aiempien päätösten mukaisesti säästämään yhteensä noin 274 miljoonalla eurolla. Tähän liittyvät tarkemmat ministeriökohtaiset esitykset julkaistaan 23.9. ja niistä löytyy myös bioenergia-alaa koskevia päätöksiä. Metsäpäässä kesällä lausunnolla olleessa hallituksen esityksessä mm. esitettiin, että Metka-tukihakemus taimikon ja nuoren metsän hoitoon voitaisiin hylätä, ”jos käytettävissä olevista määrärahoista on niukkuutta”. Tämä loisi lisää epävarmuutta nuoren metsän hoitoon. Säästöjä on myös esitetty mm. energia- ja luonnonvaratilastointiin, ja olemme todenneet pitävämme niitä ylimitoitettuina.
Lisätiedot: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi