Puuenergian näytösvuodet

Puuenergia on ollut Suomen suurin energian lähde vuodesta 2012 alkaen ja vielä 2023 hieman ydinenergiaa suuremmalla osuudella. Miten kasvu toteutui ja miltä näyttävät tulevat vuodet?

Risupaketilla metsäenergia kasvuun

EU:n ensimmäisen uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanon ja energiapolitiikan kokonaisuuden osana, eduskunta päätti 2010–2011 lisätä metsäenergian käyttöä. Tämän niin sanotun risupaketin tavoite oli nostaa metsäenergian käyttö 13–15 miljoonaan kuutioon 2020 mennessä, kun lähtökohta oli 5 miljoonaa kuutiota. Vuoden 2023 käyttötiedot osoittivat noin 11 Mm3 käyttöä eli käyttö yli tuplattiin. (Lähde: Luke/Tilastokeskus)

Innovatiivinen kannustinjärjestelmä sähköntuotannossa

Paljon ehti vuosikymmenessä muuttua energiamarkkinassa. Puuenergian suunniteltiin olevan paljolti myös sähköntuotantotapa. Kannustinjärjestelmäksi rakennettiin syöttötariffi kuuluisalla kiikkulautalaskentamallilla. Malli osoittautui innovatiiviseksi, sillä dynaaminen hinnoittelu päästökauppahinnan perusteella on ollut kustannustehokas. Puusähkön syöttötariffia on myönnetty vuodesta 2011 alkaen yhteensä 226 Me ja sillä on tuettu lähes 15 TWh tuotantoa. Keskimäärin siis tukea on maksettu noin 15 e/MWh (SATU-järjestelmä, 2024). Päästökaupan hinnan noustua tukea ei ole syntynyt 2018 jälkeen ja 2021 alkaen uusia laitoksia ei ole enää otettu mukaan järjestelmään.

Lämmöntuotannossa korvattu fossiilisia

Puuenergian lisäys on kohdistunut siis lämmön tuotantoon. Puusta tehty kaukolämpö ja teollisuuden prosessilämpö on korvannut ennen kaikkea fossiilista öljyä ja kivihiiltä, joiltain osin myös turvetta ja maakaasua. Tämä kehitys on jatkunut ihan viime vuosina.

Monet kaukolämpöyhtiöt ovat kuitenkin investoineet neljänteen tuotantoaaltoon tuotannossaan eli tuovat hukkalämpöä, teollisia lämpöpumppuja ja sähkökattiloita osaksi kaukolämmön tuotantopalettia. Muutamassa vuodessa tuotantotehoa on syntynyt yli 1000 MWh verran ja uusia investointeja on tulossa vielä (Power Heat Solutions, 2024). Näiden tuotantomäärä vuonna 2023 oli yhteensä noin 6 TWh (Energiateollisuus ry, 2023).  Neljäs aalto syrjäyttää edelleen fossiilisia energiavirtoja, mutta myös arvioiden mukaan vaikuttaa puuenergian käyttöön ensin hidastaen käytön kasvua ja joissain kunnissa jo 2025–2030 saattaa kääntää puuenergian käytön laskuun.

Pientaloissa käyttö tasaista

Puun suora lämmityskäyttö pientaloissa on ollut varsin vakaa, viime vuosina todennäköisesti lievästi laskusuuntainen puun hinnan noustua. Samaan aikaan matalaenergiarakentaminen sekä lämpöpumput ovat ottaneet merkittävän siivun uudismarkkinoiden ja saneerauskohteiden kautta.

Uusia käyttökohteita biohiilestä liikenteen polttoaineisiin

Biomassalle on syntynyt uuttakin kysyntää. Joitain keskeisiä aloittavia käyttökohteita ovat biohiilen ja biokoksin tuotanto sekä liikenteen polttoaineet. Biohiiltä tuotetaan Suomessa lähivuosina jo 100 000 tonnin vuositahtia.

Liikenteen 2. sukupolven uusiutuvien polttoaineiden hankkeita on niitäkin käynnissä useampi, joilla on tarkoitus käyttää puuperäisiä raaka-aineita. Tuloksena syntyy varsinkin raskaan kumipyöräliikenteen ja meriliikenteen polttoaineita. Kansainvälisesti paljon on kiinnostusta myös tuottaa lentoliikenteeseen SAF-polttoaineita perustuen puuperäisiin jakeisiin. Aika näyttää kuinka nopeasti nämä siirtyvät konkreettiseksi kysynnäksi puuperäisten osalta. 2025 alkaen lentoliikenteen EU-velvoite astuu joka tapauksessa voimaan.

Energiaturvallisuus vahvistunut

Puuenergia on näyttänyt monipuolisuutensa sekä lämmön, että sähkön tuotannossa viimeisen 15 vuoden aikana. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että energiaturvallisuuden varmistamisen näkökulmasta on tehty oikeita ratkaisuja, vaikka nopeat kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat olleet haastavia.

Mitä tuo tulevaisuus?

Puuenergian käyttö on muuttumassa tai vähittäisessä muutoksessa. Ainutlaatuista on, että nykyistä käyttöä voidaan turvallisesti lähteä myös vähentämään uusien ratkaisuiden ottaessa roolinsa ja markkinoiden ratkaistessa muutosnopeuden. Uusille puuenergian käyttökohteille syntyy myös tilaa.

Hannes Tuohiniitty