Europarlamentin uusi kokoonpano on nyt valittu. Seuraava viisivuotiskausi alkaa 16.7., kun uudet mepit aloittavat työnsä.
Sitä ennen tapahtuu epävirallista organisoitumista, joka on ratkaisevaa parlamentin poliittisten ryhmien muodostumiselle. Epäselvää on erityisesti äärioikeiston ja radikaalivasemmiston, monien pienten ryhmien sijoittuminen parlamentin poliittisiin ryhmiin. Kaikkiaan lähes seitsemäsosa valituista mepeistä ei tunnusta tällä hetkellä mitään ryhmää kodikseen. Samalla on syytä muistaa, että puolueryhmien sisäinen äänestyskuri ei Europarlamentissa ole vahva.
Vaalituloksen voi arvioida lisäävän päätöksenteon hankaluutta ja sitä kautta lopputulosten ennakoimattomuutta. Seuraavan puolen vuoden aikana saadaan käsitys, onko edessä poliittisten lehmänkauppojen hullut päivät vai päätösten hidastuminen.
Parlamentin uudet voimasuhteet
Tulosten alustava arviointi voidaan tehdä, vaikka ne ovat vielä osin vahvistumatta ja Irlannin tulokset puuttuvat (tilanne 11.6.) Suurimmat romahdukset paikkamäärissä ja suhteellisessa osuudessa nähtiin liberaalissa keskiryhmässä Renew:ssa, joka menetti 23 paikkaa, mutta pääsi silti täpärästi pronssille ryhmien koossa. Toiseksi suurin menetys tuli Vihreiden ryhmällä (Greens EFA), jonka 18 paikkaa hävisi valtaosin Saksassa.Parlamentin selvästi suurimmaksi ryhmäksi nousi konservatiivien EPP (186 paikkaa) ja yhtä selvästi toiseksi sosialistit S&D (135). Seuraavat ryhmät Renew, ECR, ID ja Greens ovat kaukana ja melko tasakokoisia (79 ja 53 paikan välillä). Määräenemmistö parlamentissa edellyttää 361 meppiä. Vaikka EPP on vahvassa asemassa, se siis tarvitsee useista eri suunnista tukea. Oma vaikutuksensa on sillä, millainen sisäinen tasapaino EPP:n sisälle muodostuu.
Eurovaalien merkitys
Eurovaalien merkitystä täytyy arvioida sekä parlamentin kokoonpanon perusteella, että tulosten vaikutuksilla jäsenmaissa. Monissa jäsenmaissa tulokset vaikuttavat olleen kansallisen politiikan suoraan motivoimia sen sijaan, että eurooppalaiset yhteiset asiat olisivat olleet keskiössä. Pohjoismaissa vasemmistopuolueet pärjäsivät, kun taas Saksassa, Ranskassa ja Italiassa oikeisto otti voittoja.
Jäsenmaiden kautta vaikutus EU-politiikkaan näyttää tällä kaudella olevan kahtalaista. Macron jo määräsi uudet vaalit ja Saksassa odotetaan tuloksella olevan vaikutusta hallituksen politiikkaan, kun sen täytyy entistä vahvemmin kuunnella oppositiossa olevaa oikeistoa ja äärioikeistoa. Uusia haasteita saatetaan ehkä tämän pohjalta nähdä uusien eurooppalaisten aloitteiden yhteydessä. Näihin kuuluvat Ukrainan tuki, EU:n laajentuminen, teollisuuspolitiikka ja siihen liittyvät tukiohjelmat. Se taas ei ole hyvä uutinen EU:n päätöksentekokyvyn kannalta, jota tarvitaan moninaisten haasteiden taklaamiseen geo- ja turvallisuuspolitiikasta kilpailukyvyn kohentamiseen ja ympäristöpolitiikkaan.
Tulevat tärkeät tapahtumat
Tulevina viikkoina katse kiinnittyy parlamenttiryhmien muotoutumisen lisäksi Eurooppa-neuvoston kokoukseen 27.–28.6. Valtionpäämiehien odotetaan hyväksyvän EU:n strategisen ohjelman sekä heidän ehdotuksensa komission puheenjohtajasta. Heinäkuun lopulla Parlamentti puolestaan järjestäytyy valiokuntiin heinäkuun lopulla ja pääsee hiillostamaan komissaariehdokkaita loka-marraskuussa. Jouluun mennessä EU-apparaatti pyrkii saamaan valmiiksi komission työohjelman. Vuoden lopussa ollaan paljon viisaampia siitä, millaisia tavoitteita vuosien 2025–2029 aikana asetetaan ja millä työkaluilla niihin pyritään.
Bioenergia ry:n näkemykset
Bioenergia ry ja kattojärjestömme Bioenergy Europe seuraavat tarkasti tilannetta. Toimiala on viestinyt ennen vaaleja tarpeesta antaa jo sovitun lainsäädännön laadukkaalle toimeenpanolle aikansa.
EU:n kilpailukyvyn kehittäminen on nykyoloissa kiireellistä ja tulee ottaa huomioon kaudella 2024–2029 esitettävän uuden sääntelyn laadussa ja määrässä. EU:n talouskehitys on jäänyt selvästi jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta viime vuosina eikä tätä voida enää ohittaa. Painotamme markkinaehtoisten ratkaisujen merkitystä ja korostamme, että kilpailukykyä voidaan kehittää antamatta periksi ympäristötavoitteissa. Sääntelyä tulee yksinkertaistaa ja jättää jäsenmaille ja yrityksille enemmän harkintaa yksityiskohdissa ja painotuksissa.
Samalla kannustamme Ukrainan sodasta huolimatta säilyttämään ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet ja etenemään niitä kohti määrätietoisesti myös keskipitkällä aikavälillä. Vaikka fossiilisten päästöjen vähentäminen on ilmastotoimien keskiössä, pidämme tärkeänä, että biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa, käyttöä ja varastointia (CCUS) sekä kestävän biohiilen kautta tehtäviä hiilenpoistoja (BCR) selkeästi edistetään niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Myös luonnon monimuotoisuutta tulee EU:ssa samanaikaisesti turvata ja vahvistaa tunnistaen ja ottaen huomioon jäsenmaiden erityispiirteet.
Lisätietoa:
Bioenergia ry:n vaaliviestit
Bioenergy Europen vaalimanifesti