Hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi tulevat olemaan olennainen osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomella on erinomaiset edellytykset olla biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisen ja varastoinnin eurooppalaisessa kärkijoukossa. Hyvä toimintaympäristö on alan kehitykselle olennaisen tärkeä, ja Suomi tarvitsee selkeän kansallisen strategian. On myös tärkeää ottaa huomioon vetytalouden ja hiilidioksidiratkaisujen synergiat. Lisäksi uuden liiketoiminnan luominen vaatii vahvaa yhteistyötä eri tahojen välillä. 

Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi (CCUS) on noussut nopeasti yhdeksi ilmastopolitiikan kärkipilariksi niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan suuria määriä hiilidioksidin talteenottoa. Tämä luo merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Investoinnit ovat avainroolissa. Erityisen tärkeä osa kokonaisuutta on biogeeninen tai suoraan ilmasta talteenotettu hiilidioksidi. Suomessa hallituksen ohjelmassa hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi nostettiin yhdeksi kansallisen ilmastopolitiikan keihäänkärjeksi, jolla on useita liittymäpintoja kehittyvään vetytalouteen.

Suomessa syntyy vuosittain n. 28 Mt biogeenistä hiilidioksidia suurista pistelähteistä teollisen puunjalostuksen ja energiantuotannon sivuvirtana. Suomessa on tällä hetkellä julkisten tietojen perusteella suunnitteilla n. 15 hanketta, joissa aiotaan ottaa käyttöön hiilidioksidin talteenotto. Näissä hankkeissa talteenotettu hiilidioksidi hyödynnetään pääosin synteettisten polttoaineiden valmistamiseen ja toteutuessaan hankkeiden yhteenlaskettu biogeenisen hiilidioksidin tarve on n. 1,1 MtCO2. Tarvittava hiilidioksidin määrä ei aiheuta kilpailua hiilidioksidin hyötykäytön ja varastoinnin välillä. Suomella on paljon kykyä toteuttaa sekä biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisen (bio-CCU) että varastoinnin (bio-CCS) hankkeita. Bio-CCU-hankkeet mahdollistavat päästöjen vähentämisen tarjoamalla erilaisten tuotteiden valmistamiseen kestävän hiilidioksidin lähteen sekä korvaamalla fossiilisia raaka-aineita ja bio-CCS-hankkeet mahdollistavat negatiivisten päästöjen (eli ns. teknisen hiilinielun) tuottamisen. Molempia ratkaisuja tarvitaan – ei vain Suomen rajojen sisäpuolella, vaan globaalisti.

Bioenergia ry:n, Vetyklusterin ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n yhteiset pääviestit: 

  • Suomella on erinomaiset edellytykset olla eurooppalaisessa kärkijoukossa tuottamassa ratkaisuja biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämiseen ja varastointiin. Biogeenistä hiilidioksidia hyödyntämällä voidaan vähentää päästöjä ja pitkäaikaisella varastoinnilla jopa poistaa hiiltä ilmakehästä. EU:sta on tulossa uutta sääntelyä, joka vahvistaa kannustimia ottaa näitä ratkaisuja käyttöön.  
  • Suomi tarvitsee selkeän kansallisen strategian hiilidioksidin talteenotolle, kuljetusinfrastruktuurille, käytölle ja varastoinnille. 
  • Vedyn merkitys eurooppalaisessa energia- ja ilmastopolitiikassa on voimakkaassa kasvussa. Vetytalous on yksi keskeisistä biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen ajureista. Vetytalouden ja hiilidioksidiratkaisujen synergiat tulee huomioida niin politiikkatoimissa kuin mm. infrastruktuurisuunnitelmissa.  
  • Hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi tulevat olemaan yksi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdollistavista kulmakivistä. EU kehittää parhaillaan CO2 hyödyntämisen ja varastoinnin sääntelykehystä, edistämistoimenpiteitä ja infrastruktuuria. Suomen pitää varmistaa, yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, että näissä suunnitelmissa huomioidaan myös biogeenisen hiilidioksidin tarjoamat mahdollisuudet ja tarpeet politiikkatoimissa.  Fossiilisen ja biogeenisen talteenotetun hiilidioksidin välille on tehtävä selkeä ero edistämistoimia suunniteltaessa. On selvää, että myös hiilen talteenottoratkaisuissa käytettävän biomassan tulee olla kestävää. Biogeenisellä hiilidioksidilla tuotettu ympäristöhyöty pitää vastaavasti palkita. 
  • Toimintaympäristö on saatava kuntoon. Merkittävimmät teknologioiden käyttöönottoa hidastavat tekijät ovat kehittymätön sääntelykehikko sekä tarvittavat kannustimet uusien markkinamallien käyttöönottamiseksi sekä riittämättömät investointi- ja tuotantotuet. Tarvitaan selkeät, markkinapohjaiset kannusteet, joilla edistetään näitä tulevien vuosikymmenten avainratkaisuja. Lisäksi hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuuri vaatii valmistelua molempien polkujen osalta.   
  • Biogeeninen hiilidioksidi tulee ottaa entistä tiiviimmin mukaan EU:n strategiseen kierto- ja biotalousvisioon, toistaiseksi tarkastelu on puutteellinen EU-tasolla. Tähän vaikuttamiseen tulee panostaa laajalla rintamalla.  
  • Yhteistyöllä edelläkävijöiksi! Uuden, nettonollamaailman liiketoiminnan luominen vaatii yhteistyötä valtioiden, yritysten, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. On kaikkien yhteinen intressi, että rakennamme yhdessä uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan tuottaa arvoa niin yrityksille kuin yhteiskunnalle.

Bioenergia ry, Vetyklusteri ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry järjestivät yhdessä Hiilidioksidin talteenoton mahdollisuudet -tilaisuuden, joka keräsi yli 200 kiinnostunutta kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta Helsingin Oodissa 6.2.2024. Tapahtumassa kuultiin puheenvuoroja regulaatiosta, toimijoiden hankkeista ja suunnitelmista. Hallituksen näkökulmaa tilaisuudessa valotti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lisätiedot:
Bioenergia ry: toimialapäällikkö, hiilensidonta ja CCUS Erika Laajalahti, 044 753 0700, erika.laajalahti@bioenergia.fi
Vetyklusteri: Vetyklusterin ohjausryhmän jäsen Marko Janhunen, 050 590 0047, marko.janhunen@upm.com
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry: toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä, 0400 987805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi