EU:n ilmastopaneeli (ESABCC) on huolissaan Euroopan hiilinielujen tasosta, mutta tuoreen raportin mukaan kestävälle bioenergialle on silti kasvumahdollisuuksia Euroopassa. Bioenergiaa tarvitaan EU:n 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen erityisesti niillä sektoreilla, joissa on vähiten vaihtoehtoja sähköistymiselle, ja joissa voidaan luoda teknisiä hiilinieluja. Suomessa energiaksi hyödynnetään metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoja, joille ei ole teollista käyttöä, eikä energiapuuhakkuiden rajoittaminen ratkaisisi hiilinieluhaasteita.
EU:n ilmastopaneeli (ESABCC) julkaisi 18.1.2024 raportin, jossa arvioidaan tarvittavia toimia EU:n 2050 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle. Raportissa esitetään 13 suositusta, joiden avulla EU:n ilmastopolitiikan toimeenpanoa ja raameja pyritään kehittämään. Tärkeimmät viestit raportissa ovat: 55-valmiuspaketin nopea toimeenpano, vihreän kehityksen ohjelman keskeneräisten lainsäädäntöaloitteiden ripeä maaliin vieminen, ennustettavan investointiympäristön varmistaminen uusiutuvalle energialle, fossiilisen energian tukien alasajo ja maankäyttösektorin nielujen vahvistaminen. Kaikilla sektoreilla tarvitaan lisäpanostuksia.
ESABCC korostaa raportissa, että jo lyhyellä aikavälillä hiilidioksidin talteenottoa, hyötykäyttöä ja varastointia, vetytaloutta ja bioenergian käyttöä tulee suunnata niille sektoreille, joissa on vähiten hyviä vaihtoehtoja. Myöhemmin, vuoteen 2031 mennessä, maankäyttösektorilla ja maataloudessa tulisi pyrkiä lisäämään hiilen hinnoittelua ja hiilidioksidin poistolle ilmakehästä tulisi lisätä kannustimia. Raportin mukaan tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi laajentamalla päästökauppaa.
Raportissa todetaan kestävälle bioenergialle olevan edelleen kasvumahdollisuuksia Euroopassa (noin 2500 TWh vuonna 2050, vuonna 2021: 1800 TWh). Bioenergia parantaa EU:n energiahuoltovarmuutta ja edistää niin päästövähennystavoitteen kuin uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista. Bioenergiasta vain 4,7 % tuodaan Eurooppaan, kun esimerkiksi maakaasulla osuus on 83 % ja öljyllä 92 % (Bioenergy Europe 2023).
Myös suomalaisessa energiajärjestelmässä bioenergialla on tärkeä rooli. Energiastamme 32 % tuotettiin vuonna 2022 bioenergialla. Se tukee vihreän siirtymän kannalta avainasemassa olevaa sähköjärjestelmää suoraan ja epäsuorasti. Vuonna 2023 biomassan osuus Suomen sähköntuotannosta oli 13 % (Energiateollisuus 2024) ja biosähkö tuotettiin merkittävin osin kysynnän mukaan talviaikaan. Bioenergia tukee sähköjärjestelmän kehitystä myös epäsuorasti vähentämällä sähkön ja sähkötehon tarvetta lämmityksessä. Se on lisäksi kotimaista ja tuottaa työpaikkoja sekä verotuloja myös haja-asutusalueille. Viime vuosien kriisien keskellä myös energiaomavaraisuuden ja kotimaisen energian huoltovarmuuden merkitys on kasvanut.
EU:n metsien hiilinielun todetaan ESABCC:n raportissa olevan paineen alla useasta syystä, puun kysyntä vain yhtenä tekijänä. Bioenergiaa rajoittamalla saataisiin aikaan merkittäviä lisähaasteita muille sektoreille, mutta ei ikävä kyllä ratkaista hiilinielujen haasteita. EU:ssa energiapuun osuus hakkuista oli 24 % vuonna 2022 (Bioenergy Europe, 2023). Kyseinen luku ei ole merkittävästi muuttunut 1990-luvulta, vaikka bioenergian tuotanto Euroopassa on kasvanut noin 76 % vuodesta 2005 ja kolminkertaistunut 1990-luvulta (Bioenergy Europe, 2023). Suomessa energiaksi hyödynnetään sellaisia metsäteollisuuden ja -talouden sivuvirtoja, joille ei ole teollista käyttöä. Energiapuun osuus hiilinieluun keskeisesti vaikuttavasta runkopuun hakkuukertymästä oli noin 14 % vuonna 2022 (Luke 2023). Tästä määrästä suurin osa (60 %) käytettiin kotitalouksissa polttopuuna.
Myös ilmaston kaipaamien, hiiltä ilmakehästä sitovien teknisten hiilinielujen ja vetytalouden osalta bioenergia toimii osana ratkaisua. Biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen tuotteissa tai sen varastoinnilla tuotetut negatiiviset päästöt ovat avainasemassa keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa niin kotimaassa kuin EU:ssa. Tämä on Suomelle mahdollisuus talouden ja viennin kehittämisen sekä hiilikädenjäljen kasvattamisen näkökulmasta.
Lisätietoa: Bioenergia ry, toimitusjohtaja Harri Laurikka 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi Paikallisvoima ry, toiminnanjohtaja Toivo Hurme, 041 501 3032, toivo.hurme(a)paikallisvoima.fi Energiakaupungit ry, toiminnanjohtaja Aku Aarva, 041 432 6510, aku.aarva(a)energiakaupungit.fi