EU-komissio keräsi juhannukseen asti sidosryhmien näkemyksiä unionin 2040-ilmastotavoitteesta. Bioenergia ry painottaa laajan energiapaletin tarpeellisuutta myös tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Bioenergia on olennainen osa keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Teknisten nielujen rooli kasvaa merkittävästi ja niiden osalta on saatava kuntoon EU-tasolla kannusteet sekä mahdollistava toimintaympäristö.  

EU:n ilmastolaissa on määritelty 2030-tavoite (-55 %) ja 2050-tavoite (-100 %). Nyt työn alla on keskeinen ilmastopolitiikkaa muovaava keskipitkän aikavälin 2040-tavoite. Tavoitteen yhteydessä määritellään myös ilmastobudjetti vuosien 2030–2050 välille. Komissio julkaisee tavoitetta koskevan tiedonannon kesään 2024 mennessä. 

EU:n tulee edetä määrätietoisesti kohti asetettuja tavoitteita:  

– Fossiilisten polttoaineiden käytön alasajon tulee olla ilmastotoimien keskiössä. Sen rinnalla tarvitaan myös sopivia hiilenpoistoratkaisuja, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa riittävän nopeasti, kustannustehokkaasti ja yhteiskunnallisesti laajasti hyväksyttävästi. Myös luontokatoon on pystyttävä vastaamaan. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että tarvitsemme laajasti kestäviä energiaratkaisuja. Bioenergia on olennainen osa tätä palettia myös 2040- ja 2050- tavoitteiden saavuttamisen osalta ja tukee vahvasti energian huolto- ja toimitusvarmuutta EU:ssa, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. 

EU-tasolla tarvitaan erilliset tavoitteet päästövähennyksille, luonnon nieluille ja teknisille nieluille. Näin varmistetaan, ettei nielujen kasvattamista tehdä päästövähennysten aikaansaamisen kustannuksella, ja viestitään yrityksille, että myös teknisiä hiilenpoiston ratkaisuja tarvitaan merkittäviä määriä luonnon nielujen rinnalla. Ratkaisujen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä niihin kohdistuvat riskit, erityisesti nielujen pysyvyyteen liittyen, tulee huomioida tavoitteiden asetannassa. 

Luonnon hiilinieluja koskevassa politiikassa tulee ottaa huomioon metsien hyvän pitkän aikavälin kasvukunnon ja terveyden merkitys, joita voidaan tukea hyvällä metsänhoidolla. Lisäksi luonnon nielujen tilastointiin liittyvä merkittävä tieteellinen epävarmuus sekä biomassan kysynnän suhdannevaihtelut on huomioitava. Teknisten nielujen osalta bioenergian tuotantoon yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BECCS) sekä biohiilen tuotanto ovat teknologian kypsyysasteeltaan edistyneimpiä sekä kustannustehokkuudeltaan potentiaalisimpia uusia keinoja tuottaa negatiivisia päästöjä. Kannusteiden puute sääntelykehikossa, markkinamalleilla tai investointi- ja tuotantotukien avulla on selkeä pullonkaula ratkaisujen edistämisessä ja siihen tarvitaan EU-tason ratkaisuja.  

– Tekniset nielut nostetaan myös Suomen hallituksen tuoreessa ohjelmassa yhdeksi ilmastopolitiikan painopisteeksi ja niiden käyttöönottoa aiotaan edistää kansallisesti jo 2020-luvun aikana. Tämä strateginen avaus asettaa Suomen EU-maiden kärkijoukkoihin negatiivisten päästöjen ratkaisujen osalta. Teknisten nielujen ohessa hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö avaa alalle yhtymäpintoja vahvasti nousevaan vetytalouteen. Yhdessä nämä molemmat polut mahdollistavat suomalaisen hiilikädenjäljen laajamittaisen edistämisen, Laurikka jatkaa.  

2050-hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa hiilenpoistot ovat avainasemassa, mutta niitä tarvitaan suuria määriä jo 2040 mennessä. EU:n päästökaupan alaisien päästöoikeuksien määrä saavuttaa nollan vuonna 2039 ja samaan aikaan on epätodennäköistä, ettei yhtään päästöjä päästökauppasektorilla sen jälkeen syntyisi. Hiilenpoistoja tarvitaan sekä poistamaan jo ilmakehässä olevaa hiilidioksidia että kumoamaan jäljellä olevia päästöjä. 

Bioenergia ry katsoo, että 2030-luvun ilmasto- ja energiapoliittisen sääntelyn tulisi keskittyä ennen kaikkea kasvihuonekaasupäästöihin, eikä pirstoutuneisiin erillisiin kokonaisuuksiin, kuten uusiutuva energia tai energiatehokkuus. Päästökauppamekanismien toimivuus pitää turvata ja niiden kattavuutta tulee pyrkiä kasvattamaan. Yhdistys painottaa sääntelyn teknologianeutraaliutta

2030-luvulla tulisi myös mahdollistaa rajallinen kansainvälinen kaupankäynti päästöyksiköillä Pariisin sopimuksen Artiklan 6 mukaisesti ja soveltuvien yksiköiden hyödyntäminen EU:n sisäisiin velvoitteisiin. Tämä laajentaisi EU:n vaikutusmahdollisuuksia rajojensa ulkopuolella, edesauttaisi eurooppalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja parantaisi EU:n ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta. 

Bioenergia ry:n vastaukset konsultaatioon  

Lisätiedot:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, p. 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi 
Erika Laajalahti, asiantuntija, hiilensidonta ja CCUS, 044 753 0700, erika.laajalahti@bioenergia.fi