Liikenteen päästöjen vähentäminen on kalliimpaa ja hankalampaa kuin energiatuotannossa. Komissio on tapansa mukaan tehnyt teknologiavalintoja myös raskaan kaluston CO2-päästöjen raja-arvoasetusesityksessään. Tässäkään esityksessä ei katsota päästöjä kokonaisuudessaan vaan ainoastaan pakoputken päästä. Vetyautot luokitellaan kuten sähköautot nollapäästöisiksi, mutta niiden markkinoille saaminen on haastavampaa ja hitaampaa.  

Velvoitteita kiristetään, polttomoottoreita ei kielletä

Esityksessä kiristetään nykyisiä velvoitteita raskaiden ajoneuvojen valmistajille siten, että vuonna 2030 ensirekisteröityjen ajoneuvojen CO2-päästöjen keskiarvojen pitää laskea 45 % aiemman 30 % sijaan verrattua vuoden 2019 tasoon. Vuonna 2035 vähennyksen tulee olla jo -65 % ja vuonna 2040 tulee saavuttaa -90 % taso.  Lisäksi ehdotetaan ajoneuvoluokittaisia päästöjen arvoja. Polttomoottorille ei siis esitetä kieltoa. Maa- ja metsätalouden työkoneet kuten muutkin työkoneet ja erikoiskoneet on rajattu esityksen ulkopuolelle. 

Päästötavoitteiden tiukentuminen komission esityksessä. Lähde: EU komissio 2023.

 

Moottorien tehojen puute ei ole sähköautojen ongelma, mutta kaluston vaatimat akut ja niiden painot ovat suurempia haasteita kuin pienemmissä ajoneuvoissa. Raskaan liikenteen sähköistäminen vaatii lisäksi huomattavan suuren panostuksen raskaan liikenteen latausverkkoon puhumattakaan vedyn tankkausinfrasta. 

Kaupunkibusseihin vain sähköä  

Kaupunkibussien kohdalla ei jätetä vaihtoehtoja: 2030 pitää kaikkien uusien kaupunkibussien olla sähköisiä. Perustellut maakohtaiset poikkeukset ovat mahdollisia, mutta peruslinja on selvä. 

Asetusehdotuksen ulkopuolelle on rajattu tietyt ajoneuvot kuten maa- ja metsätalouden koneet, erityiskäyttöajoneuvot ja tietyt työajoneuvot. Ulkopuolelle on jätetty myös pienet valmistajat.  

Uusiutuvia polttoaineita ei huomioitu 

Asetus ei sisällä mahdollisuuksia huomioida vähäpäästöisisä polttoaineita kuten biopolttoaineita, biokaasua tai sähköisiä polttoaneita. Ainoa mahdollisuus on 10 prosentin päästö polttomoottoriautoille 2040, joka voi olla haastava huomioiden erilaiset olosuhteet erityisesti Pohjoismaissa ja maissa, missä etäisyydet ja korkeuserot ovat haasteellisia.  Kaikissa maissa ei ole samanlaisia haasteita raskaassa liikenteessä. Huomioitavaa on, että erityisesti Suomessa ja Ruotsissa kuorma-autojen koot, painot ja moottoreiden tehontarpeet ovat selvästi muusta Euroopasta poikkeavat. On sanomattakin selvää, että esitetty asetus on kaasukäyttöisten ajoneuvojen kannalta erityisen ongelmallinen. 

Edessä mielenkiintoinen prosessi 

Tämän suhteen on tulossa myös haasteita, kun raskaan kaluston painojen ja mittojen standardeja uudistetaan tämän vuoden toisella neljänneksellä. 

Suomen, Ruotsin ja varmaan jonkun muunkin maan huolta helpottaisi vähäpäästöisten polttoaineiden huomioiminen ja raskaimpien ajoneuvojen rajaaminen asetuksen ulkopuolelle. Suomen elinkeinoelämä on kattavasti ottanut kantaa, joka mahdollistaisi kilpailukykyiset kuljetukset vientiteollisuudelle myös jatkossa. 

Henkilö- ja pakettiautojen standardeista päätettäessä komissio sai tahtonsa läpi, kunnes Saksa vielä alustavan kolmikantaneuvottelujen sovun ja parlamentin äänestyksen jälkeen nosti esiin kysymyksen sähköisten polttoaineiden hyväksyttävyydestä ja siten polttomoottorien pelastuksen, ainakin näennäisesti. Tämä prosessi saattaa myös vaikuttaa raskaan kaluston päästönormien päätöksentekoprosessiin siten, että päästöjen vähentämisen voisi tehdä monipuolisemmin keinoin.