EU-komissio esittää julkaisemassaan ilmastoneutraalin teollisuuden säädöksessä kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä niin kutsutuille nettonollateknologioille. Tavoitteena on varmistaa EU:n kyky vastata vihreän siirtymän tarpeisiin ja kasvattaa samalla riippumattomuutta strategisesti tärkeiden teknologioiden osalta. Uusiutuva energia ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ovat esityksessä laajasti mukana, mutta hiilinegatiivisten teknologioiden osalta esitys jättää toivomisen varaa.
Komissio julkisti 16.3.2023 Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman säädöksen koskien ilmastoneutraalia teollisuutta (Net-Zero Industry Act). Säädöksessä esitetään kilpailukykyä parantavia sääntelytoimenpiteitä ns. “nettonollateknologioille” ja lisäksi erityisiä lisäpanostuksia kahdeksalle strategiselle teknologiasektorille. Säädös on EU:n vastaus USA:n Inflation Reduction Act (IRA) -säädökselle sekä Kiinan vihreän siirtymän tuille. EU:n tavoitteena on, että ilmastoneutraaliutta tukevien teknologioiden tuotannosta vähintään 40 % tapahtuu EU:ssa 2030 mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen perusteina ovat viime vuosien kriisien jälkeen korostuneet turvallisuus- ja resilienssikysymykset. Esityksen avulla halutaan varmistaa, että EU pystyy vastaamaan vihreän siirtymän tarpeisiin ja samalla kasvattamaan riippumattomuutta strategisesti tärkeiden teknologioiden valmistuksen ja osaamisen osalta.
Komission linjaa esityksessään nettonollateknologiat (net-zero technologies), joiden avulla EU:n ilmastotavoitteet saavutetaan ja joiden joukkoon myös bioenergiateknologiat kuuluvat. Sen lisäksi erikseen strategisiksi nettonollateknologioiksi (strategic net-zero technologies) määritellään aurinkoenergia, tuulivoima, akku- ja varastointiteknologiat, lämpöpumput ja maalämpö, elektrolyysilaitteet ja polttokennot, biokaasu ja biometaani, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) ja sähköverkot. Strategisten teknologioiden valintoja perustellaan teknologioiden kypsyysasteella, niiden panoksella energiasiirtymässä sekä näiden teknologioiden tarjonnan turvaamisella EU:n sisällä. Valittujen teknologioiden katsotaan olevan potentiaalisimpia skaalautumaan lyhyellä aikavälillä, 2030 mennessä. Kaikille nettonollateknologioille esitetään kilpailukykyä edistäviä toimia, mutta strategisille teknologioille linjataan vain niitä koskevia edistämiskeinoja. Lisäksi innovatiivisiksi nettonollateknologioiksi määritellään sellaiset teknologiat, jotka eivät vielä ole kaupallisesti saatavilla, mutta joiden kehitykseen panostamalla niistä voidaan tulevaisuudessa saada strategisia keinoja, joilla EU:n 2050 ilmastotavoite saavutetaan.
– Olemme tyytyväisiä, että uusiutuva energia on laajasti mukana komission esityksessä. Komissio on myös hyvin nostanut esiin vetytalouden, biokaasun ja -metaanin sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin strategisen merkityksen. Hiilidioksidin poiston eli hiilinegatiivisten teknologioiden toivoisimme kuitenkin näkyvän esityksessä vahvemmin. Avainasia on saada nettonollateknologioiden luvitus ja muut edellytykset kuntoon, toteaa Bioenergia ry:n asiantuntija Erika Laajalahti.
Esityksessä kaikille nettonollateknologioille esitetään mm. nopeampaa luvitusta (max. 12 kk alle 1 GW hankkeet, max. 18 kk yli 11 GW hankkeet) ja niiden kysyntää pyritään kasvattamaan ohjaamalla julkisia hankintoja. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee nimittää yksi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa nettonollahankkeiden koordinoinnista. Strategisille nettonollahankkeille esitetään lisäksi mm. vielä lyhyempää luvitusaikataulua (max. 9 kk alle 1 GW hankkeet, max. 12 kk yli 1 GW hankkeet) ja public interest -statusta, joka edistäisi käsittelyä. Innovatiivisille nettonollahankkeille puolestaan esitetään sääntelyn hiekkalaatikoita eli viranomaisen ylläpitämää ns. testilaboratoriota, jossa uusia, ei-kaupallisesti saatavilla olevia liiketoimintaideoita voidaan luvan kanssa testata vähemmän säädellysti määrätyn aikaa. Mukaan otettaisiin ensisijaisesti pk-yrityksiä.
Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin osalta esitys keskittyy varmistamaan riittävän varastointikapasiteetin, joka on EU-tasolla selkein pullonkaula toiminnan edistämisessä. Se on erityisen tärkeää Suomen kaltaisten maiden kannalta, joilla ei ole mahdollisuutta geologisesti varastoida hiilidioksidia omilla alueillaan. Säädöksessä esitetään EU:n alueelle (Norja, Islanti, Iso-Britannia ei mukana) 50 Mt varastointikapasiteetin tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Sen saavuttamiseksi komissio mm. ehdottaa öljy- ja kaasuyhtiöille omia velvoitteita tarjota varastointikapasiteettia EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi tavoitteen edistämiseksi halutaan parantaa varastointikapasiteettiin liittyvän datan saatavuutta ja läpinäkyvyyttä. Jäsenmaille esitetään velvoitteita luovuttaa tietoja mm. potentiaalisista varastointialueista, olemassa ja suunnitteilla olevista varastointihankkeista seuraavalle viidelle vuodelle sekä hankkeita vastaavista varastointitarpeesta. Esitys jättää kuitenkin toivomisen varaa sellaisten hiilinegatiivisten teknologioiden osalta, joissa hiili varastoidaan pitkäaikaisesti tuotteeseen, eikä geologisesti.
Vihreän vedyn edistämiseksi komissio esitteli suunnitelmansa Euroopan vetypankista, jonka tavoitteena on varmistaa EU:n kärkirooli teknologiajohtajana ja riittävä rahoitus hankkeille. Ensimmäinen Innovaatiorahaston rahoittama 800 miljoonan euron pilottihuutokauppa vihreän vedyn hankkeille järjestetään syksyllä 2023.
Lisätietoja: Erika Laajalahti, puh. 044 753 0700, erika.laajalahti(a)bioenergia.fi