Euroopan komission ehdottama EU:n sähkömarkkinoiden rakenneuudistus pyrkii moniin erilaisiin tavoitteisiin, joihin on osin jo aiemmin tehty paljon suunnitelmia ja lainsäädäntöä. Bioenergia ry:n mielestä on hyvä, ettei komissio pikaisella valmistelullaan lähtenyt muuttamaan sähkömarkkinoiden toimintalogiikkaa. Yhdistys suhtautuu varauksellisesti siihen, ettei esitys kaikilta osin ole teknologianeutraali.
Viime syksynä alkaneen valmistelun pohjalta Euroopan komissio on 14.3. ehdottanut EU:n sähkömarkkinoiden rakenneuudistusta, jolla on useita hyvin erilaisia tavoitteita: nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja asteittaista luopumista maakaasun käytöstä, vähentää fossiilisten polttoaineiden niukkuudesta johtuvia hinnanvaihteluita, suojella kuluttajia paremmin hintapiikeiltä ja mahdolliselta markkinoiden manipuloinnilta sekä tehdä EU:n teollisuudesta puhdas ja kilpailukykyisempi.
Näihin tavoitteisiin pyrkimiseksi EU:lla on jo nyt useita erilaisia suunnitelmia ja ohjauskeinoja. Sähkömarkkinoita uudistettiin viimeksi vuonna 2019. Vuonna 2020 julkistettiin uusi teollinen strategia, vuonna 2022 EU:n kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vuonna 2022 päivitettiin EU päästökauppa ja paraikaa viimeistelyssä on uusiutuvan energian direktiivi, jolla merkittävästi kiristetään tavoitteita uusiutuvan energian lisäämiseksi.
Komission mukaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen synnyttämä energiakriisi on korostanut tarvetta mukauttaa sähkömarkkinoita pikaisesti. Sähkömarkkinoiden uudistuksella voitaisiin tukea paremmin vihreää siirtymää. Komissio uskoo myös, että kaikille energian kuluttajille voitaisiin markkinoita uudistamalla tarjota laajat mahdollisuudet saada kohtuuhintaista uusiutuvaa ja ei-fossiilista sähköä.
Sähkön hintataso markkinoilla riippuu olennaisesti investoinneista, joita tehdään pääosin yksityisellä rahalla. Korkea sähkön hintataso kannustaa yksityisiin investointeihin, kun taas matala hintataso vähentää investointivalmiutta.
”On hyvä, ettei komissio lähtenyt tällä pikavalmistelulla muuttamaan sähkömarkkinoiden toimintalogiikkaa ja että markkinaa jatkuvasti kehitetään ja hyviä käytäntöjä edistetään kaikissa jäsenmaissa. Samalla suhtaudumme varauksellisesti siihen, ettei esitys kaikilta osin ole teknologianeutraali. Uudistuksen vaikutukset herättävät kysymyksiä”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka ensireaktiona esitykseen.
Uudistuksessa komissio mm. asettaa ehtoja sähköntuotannon investointeihin suuntautuville suorille julkisille hintatuille. Julkisia hintatukia voitaisiin asettaa sähkölle, jota tuotettaisiin tuuli- ja aurinkovoimalla, geotermisesti, padottomalla vesivoimalla ja ydinvoimalla. Tuen pitäisi kuitenkin olla kaksisuuntainen eli investointeja voidaan tukea tarjoamalla lattia- ja kattohinnat, jotka vähentäisivät investointiin liittyviä riskejä ja samalla leikkaisivat korkeimmat tuotot pois. Lattia- ja kattohintojen tasoon tai symmetrisyyteen esitys ei ota kantaa, mikä mahdollistaa periaatteessa hyvin erilaiset käytännön vaikutukset, suuretkin julkiset tuet ja toisaalta alueelliset erot tukien kaksisuuntaisuudessa eri jäsenmaissa. Bioenergia on kategorisesti suljettu julkisen hintatuki-instrumentin ulkopuolelle – myös nykyisten laitosten kunnostuksissa.
Lisätiedot: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, p. 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi