Politiikkapaneelissa keskustelivat Salla Paajasen johdolla Sirpa Repo vihreistä, Arto Pirttilahti keskustasta ja Timo Heinonen kokoomuksesta.
Bioenergiapäivässä LUT:in professori Tapio Ranta kertoi yliopiston keväällä julkaisemasta energiaselonteosta ”Kohti hiilineutraalia Suomea”. Raportti pyrkii kuvaamaan erilaisia energiateknologioita sekä niiden käyttömahdollisuuksia ja haasteita osana Suomen tulevia energiaratkaisuja. Toteutukseen on osallistunut laaja joukko LUT-yliopiston energiajärjestelmien tiedekunnan asiantuntijoita. Tavoitteena ei ollut ohjata teknologiaratkaisuja tiettyyn suuntaan, vaan kertoa tosiasioita erilaisista ratkaisuista. Selonteossa ei ole käsitelty Ukrainan sodan konkreettisia vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään, vaan on pitäydytty energiajärjestelmän murroksessa ja teknisissä vaihtoehdoissa, joilla pyritään saavuttamaan Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet. Maankäyttöä ei käsitelty.
Bioenergia säilyttää selonteossa merkittävän aseman kaukolämmön polttoaineena. Puupohjaisen energian tuotannon tulevaisuuteen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, ja se on kytköksissä ainespuun hakkuiden kehitykseen sekä EU:n linjauksiin metsäenergian kestävyydestä (REDIII). Erityisesti hiilivetyjen laajat markkinat tarjoavat mahdollisuuksia, kun fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa korvataan kestävillä ratkaisuilla. Bioperäinen hiili tarjoaa yhdessä hiilineutraalin vedyn kanssa merkittäviä mahdollisuuksia kestävään hiilivetyjen tuotantoon.
REDIII olennainen bioenergia-alan tulevaisuusnäkymille
Policy Director Irene Di Padua toi kattojärjestö Bioenergy Europen viestit käynnissä olevaan uusiutuvan energian direktiivin (REDIII) käsittelyyn. Hän korosti direktiivin merkittävyyttä toimialalle, jotta luottamus uusiutuvan bioenergian investointeihin säilyy. Keskeisenä Di Padua näki, että primääribiomassan ja teollisuuspuun välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä.
Yritysten johdon sitoutuminen luonnon monimuotoisuustavoitteisiin tärkeää
Energia-ala on sitoutunut visiossaan nettopositiivisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Tämä koskee kaikkia energiamuotoja, myös bioenergiaa. Tapio Oy:n johtava asiantuntija Lauri Saaristo korosti yritysten johdon sitoutumisen merkitystä ja tavoitteeseen pääsemistä valtavirtaistamalla luonnon monimuotoisuuden huomioiminen toiminnassa mm. kouluttamalla henkilökuntaa. Luonnon monimuotoisuus pitää huomioida kaikessa toiminnassa ja järjestää johdonmukaista seurantaa.
Energiahuoltojärjestelmän toimivuuden haasteena korvata helposti varastoitavat polttoaineet
Huoltovarmuuskeskuksen energiahuoltosektorin johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch taustoitti Huoltovarmuuskeskuksen roolia aina 1950-luvulta nykypäivään ja korosti Suomen geopoliittista roolia. Energiahuollon kolmena kulmakivenä hän piti 1. yritysten toimitusvarmuutta ja varautumista; 2. toimivia energiamarkkinoita, monipuolisia energialähteitä ja riittävää omavaraisuutta; 3. säädöksiä ja sopimuksia, ml. fossiilisten tuontipolttoaineiden velvoite- ja varmuusvarastoinnista (5 kk käyttötarve). Tämän hetken erityishaasteena energiahuoltojärjestelmän toimivuudelle on korvata kaikki helposti varastoitavat polttoaineet, öljy, kivihiili, maakaasu ja turve jollakin muulla lyhyessä ajassa, kun Venäjän energiariippuvuudesta on päästävä eroon.
HVK:ssa nähdään lämmityskaudesta 2023/24 muodostuvan vielä alkanutta lämmityskautta haastavamman. Puupolttoaineille ei tällä hetkellä ole olemassa huoltovarmuusmenettelyjä. HVK:lla on vahva poliittinen ohjaus, joka on vaikuttanut viimeaikaisiin päätöksiin. Turpeen varmuusvarastointiin on kuitenkin nähty tarvetta seuraavien kuuden vuoden ajalle. Varmuusvarastojen vapauttaminen tehdään valtioneuvoston päätöksellä.
Paneelissa painotettiin energiasektorin hajauttamista ja vakaata investointiympäristöä
Aamupäivän ohjelman päättävässä politiikkapaneelissa keskustelivat Sirpa Repo vihreistä, Arto Pirttilahti keskustasta sekä Timo Heinonen kokoomuksesta. Paneelissa painotettiin energiasektorin hajauttamista erityisesti kokoomuksen Timo Heinosen puolelta. Myös sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri Sirpa Repo vihreistä tähdensi, että energiajärjestelmän ei kannata olla riippuvainen yhdestä isosta tuotantolaitoksesta. Hän oli sitä mieltä, ettei sähkömarkkinoiden mallien muuttaminen toimi äkkipäätä, ja ainakin pitkällä aikavälillä tulee tapahtumaan vihreä siirtymä. Keskustan Arto Pirttilahti puolestaan painotti, että investointiympäristön on oltava vakaa, ja että luvituksen pitää toimia.
EU-aiheista keskustan Pirttilahti kuvaili, että sieltä tulee nyt liukuhihnalta osittain päällekkäisiä päätöksiä ja iso kuva on hukassa. Kokoomuksen Heinonen puolestaan muistutti, että metsien käyttö on kansallinen asia. Ilmastoaiheissa vastuu näyttää kaatuvan niille maille, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, kun taas etelämpää Euroopasta löytyy maita, jotka ovat jopa vuosisatoja aiheuttaneet ongelmia luonnolle. Vihreiden Revon mielestä on puolestaan hyvä, että EU:ssa on yhteiset tavoitteet sekä samantyyppinen sääntely-ympäristö kaikille EU-toimijoille.