Liikenteen sähköistyminen ei riitä leikkaamaan liikenteen päästöjä tavoitellusti vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuosikymmenen tehokkain keino on lisätä biopolttoaineiden käyttöä. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö varmistetaan pitämällä huolta jakeluvelvoitteesta.
Liikkumisen tarve ei ole vähentymässä, mutta päästöjen on vähennyttävä. Suomen tavoitteena on puolittaa kotimaisen liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne täysin fossiilittomaksi vuoteen 2045 mennessä.
Jotta tavoitteisiin päästään, liikennettä pitää sähköistää. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Suunnittelu- ja konsultointitoimisto AFRYn Bioenergia ry:n toimeksiannosta toteuttaman selvityksen mukaan uusiutuvat polttoaineet, kuten nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu ja tulevaisuuden synteettiset sähköpolttoaineet, ovat tärkein keino vähentää liikenteen päästöjä velvoitteiden mukaisesti nopealla aikataululla. Jo vuoteen 2020 mennessä Suomessa oli vähennetty liikenteen päästöjä 1,2 miljoonaa tonnia nestemäisten biopolttoaineiden avulla.
Tehokkain tapa leikata liikenteen päästöjä on pitää kiinni uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Kesällä Suomen hallitus päätti korkeiden energiahintojen takia alentaa jakeluvelvoitetta 19,5 prosentista 12 prosenttiin tämän vuoden ajaksi. Tuore hallituksen esitys esittää jakeluvelvoitteen alentamisen jatkamista 7,5 prosenttiyksiköllä koko ensi vuodeksi.
Jakeluvelvoitteen alentamista perustellaan sillä, että se laskee bensan pumppuhintoja. Todellisuudessa jakeluvelvoitteen vaikutus hintoihin on pienempi kuin esimerkiksi polttoaineiden tuotantokustannukset, valmistevero tai arvonlisävero. Äkkinäinen polttoaineiden hinnan nousu ei johdu jakeluvelvoitteesta. Jakeluvelvoitteen merkitys pumppuhinnoissa on paljon pienempi kuin maailmanmarkkinahintojen ja verotuksen vaikutus.
Jakeluvelvoitteen alentaminen vaikuttaa myös Suomeen kohdistuviin investointeihin. Suomeen on vuosille 2023–2025 suunnitteilla tuotantokapasiteettia, joka tuottaa noin yhden terawattitunnin verran biometaania ja sähköpolttoaineita. Lisäksi suunnitteilla on nestemäisiin biopolttoaineisiin kohdistuvia investointeja.
“Jakeluvelvoite on tarjonnut alan yrityksille vakaan, ennustettavan politiikan sekä varman investointiympäristön. Biopolttoaineisiin kohdistuvat investoinnit ovat täysin riippuvaisia jakeluvelvoitetta koskevista päätöksistä”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.
Päätös alentaa jakeluvelvoitetta tilapäisestikin antaa ymmärtää, ettei meillä olisi varaa biopolttoaineisiin. Asia on kuitenkin päinvastoin. Liikenteen päästöjen vähentäminen aiheuttaa kustannuksia, joihin meidän on sopeuduttava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa linjatut toimet eivät tälläkään hetkellä ole riittäviä tavoitteiden saavuttamiseen. Jakeluvelvoitteen leikkaukset vaikuttavat investointipäätöksiin ja Suomen teknologiseen osaamispääomaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää biopolttoaineita hyödyntämättä.
Lisätietoja antavat:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, p. 040 1630 465, harri.laurikka@bioenergia.fi
Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, p. 0400 987805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi
Henna Poikolainen, Senior Principal, AFRY, p. 010 33 26115, henna.poikolainen@afry.com
Linkki selvitykseen:
Uusiutuvat polttoaineet Suomen tärkeimpiä ilmastoratkaisuja vuoteen 2030
Uusiutuvat polttoaineet Suomen tärkeimpiä ilmastoratkaisuja vuoteen 2030 – esitys
Lisätietoja aiheesta:
Fossiilittoman liikenteen tiekartta : Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU)
AFRY
Tekstiä on editoitu 5.10. korjaamalla lausetta jo saavutetuista päästövähennyksistä.