Puusta on pitkälle – edelleen myös energiaksi

Otetaan tärkein ensin: puuenergia on edelleen uusiutuvaa energiaa – myös EU:ssa. Uusiutuvan energian direktiivi tulee määrittelemään puuenergian edelleen osaksi uusiutuvaa energiaa, melkein joka tilanteessa. 

Toinen tärkeä alkuhuomio: direktiivin kestävyyskriteerit koskevat todennäköisesti vain sellaista bioenergiaa, joka käytetään isoissa – tällä hetkellä vähintään 20 MW lämpötehoisissa laitoksissa. Mikään käynnissä olevassa keskustelussa ei vaikuta kiinteistökohtaiseen puulämmitykseen. 

Oleellista on muistaa, että nyt ahjossa on kolmas versio direktiivistä. Edellinen päivitys RED2 on vasta tullut käyttöön Suomessa ja toimeenpano on monissa EU-jäsenmaissa vielä kesken. Tällainen päivitystahti jo itsessään on ongelmallista käytännön toiminnalle. 

Parlamentin pannukakku lässähti 

Takaisin kuluneeseen viikkoon. Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossaan RED3-kannoistaan. Direktiivi on laaja ja bioenergian kestävyys pieni osa sitä. Aihe sai kuitenkin suuren painorvon, koska rintamalinjat parlamentin sisällä olivat moninaiset. Esityksen äänestykseen kestävyysosien osalta teki ympäristövaliokunta, mutta siihen tuli paljon muutosesityksiä molempiin suuntiin. 

Äänestyksessä vähemmän yllättäen  tuli hyväksytyksi keskitien kompromissi. Vaikka äänestystulos ei ollut vaihtoehdoista äärimmäisin, on Bioenergia ry parlamentin kantaan tyytymätön ja kommentoi sitä tiedotteella heti keskiviikkona.  

Suoraan metsästä energiakäyttöön päätyvälle puulle katto  

Merkittävin huomio kohdistuu puupolttoaineiden jakoon kahteen kastiin: primäärisiin ja sekundaarisiin metsäpolttoaineisiin. Vertailutason ylittävät primääriset puupolttoaineet jäisivät tukikelpoisuuden ulkopuolelle eivätkä olisi laskettavissa uusiutuvan energian tavoitteisiin. Niin sanotut primääriset metsäpolttoaineet sisältävät metsän terveyshakkuita, tienvarsipuita ja metsätuhopuita lukuun ottamatta kaikki suoraan metsästä polttoon päätyvät jakeet: tähteet, pienpuun, hylkyyn päätyneet järeät puut sekä kannot ja juuret. Tällaisten puupolttoaineiden osuus Suomessa yli 20 MW laitoksissa on 6,9 Mm3, yli 70 % kaikista voima- ja lämpölaitosten käyttämistä. Jos laitosrajaus laskee 10 MW:iin, on osuus luonnollisesti suurempi.  

Käyttökatto luo epävarmuutta 

Näille ’primäärisille’ parlamentti äänesti suhteellisesta käyttökatosta, joka perustuisi vuosien 2017-2022 keskiarvoon kansallisesti laskettuna energian kokonaiskulutuksesta. Suomessa se olisi noin 4,2 %. Tämän osan ylittävä osuus ei saisi saada tuotantotukea eikä sitä saisi laskea kansalliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen.  

Ristiriidassa Suomen tavoitteisiin 

Pihvi löytyy siitä, että Suomessa on nimenomaan kasvunäkymiä valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian kannalta vuoteen 2030-2040 asti metsähakkeen lisäkäytössä. Ensiharvennuksista ja tähteistä syntyvää energiavirtaa tarvitaan kipeästi korvaamaan poistuva kivihiili, maakaasu ja turve. Tulossa on myös metsäenergiaa käyttäviä biopolttoainelaitoksia. 

Investoinnit tarvitsevat varman tulevaisuusnäkymän 

Asiaan liittyy myös isompi huoli. Puun jakaminen yhä useampaan eriarvoiseen jakeeseen ei ole hyvä suuntaus. Se heikentäisi yritysten toiminnan ja investoinnin näkymiä. Lisäksi se voisi lisätä puun logistiikan kustannuksia ja joka tapauksessa seuranta monimutkaistuisi. 

Missä oikea paikka ratkoa ongelmia? 

Voi myös kysyä, että onko RED-direktiivi oikea EU-lainsäädäntö pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten metsiä käytetään. Syyksi primäärijakoon on esitetty joissain Itä- ja Keski-Euroopan maissa käytössä olevat korkeat tuotantotuet. Eli jälleen kerran vaihtelevia kansallisen tason ongelmia yritetään ratkoa unionin kautta. Varsin pahaa jälkeä syntyy. 

Parlamentti päätyi kannassaan myös useaan muuhun muutokseen. Puun jalostuskäyttöä korostetaan. Jäsenmaiden tulee ottaa huomioon ns. kaskadikäytön periaatteet. Metsäkriteerien tekstejä muutettiin monimutkaisemmiksi todentaa ja kasvihuonekaasupäästövähennyksiin tulisi vaikeusastetta lisääviä muutoksia. 

Yksi asia näyttää kuitenkin melko varmalta RED3-direktiivin osalta: lainsäädännön piiriin kuuluvien laitosten koko pudonnee 10 MW:iin. 

Neuvotteluvaihe käynnistyy loppuvuodesta 

Lainsäädäntöprosessi siirtyy instituutioiden väliseen neuvotteluvaiheeseen, trilogeihin. Ne käynnistynevät marras-joulukuussa ja kestävät usean kuukauden. Uusi direktiivi tulee sitten kansallisesti sovellettavaksi ja sen pitäisi olla voimassa mahdollisesti 2025 aikana.  

Vaikuttamistyö ja asian seuranta jatkuu. 

Jos haluat lukea, mitä parlamentti päätti, löytyy hyväksytty teksti suomeksi täältä.
Neuvoston yleisnäkemys puolestaan löytyy täältä.
Keskustelun käynnistänyt komission esitys täältä.

Hannes Tuohiniitty