Parlamentin kannan mukaan metsäenergia lasketaan uusiutuvaksi vain, jos sen osuus energiankulutuksesta pysyy vuosien 2017-2022 tasolla. Metsäenergian laskutavalle asetetaan myös merkittävästi epävarmuutta lähivuosille. Tukikelpoisuuden ulkopuolelle jää lähes kaikki suoraan metsästä energiakäyttöön päätyvästä puusta, kuten pienpuu ja harvennustähteet. Ratkaisu heikentäisi tarpeettomasti Euroopan energiaturvallisuutta ja vaikuttaisi merkittävästi Suomen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen.
Euroopan parlamentin kanta Uusiutuvan energian direktiivin päivitykseen (RED3) hyväksyttiin tänään täysistunnon äänestyksessä Strasbourgissa. Bioenergia on merkittävin osa uusiutuvaa energiaa EU:ssa (2019: 57 %) ja direktiivi säätää millä kriteereillä se katsotaan kestävästi tuotetuksi.
Parlamentti hyväksyi neuvottelukannan bioenergian kestävyydestä muokattuna ympäristövaliokunnan esityksen pohjalta. Äänestykseen tuotiin lukuisia muutosesityksiä, jotka osoittavat voimakkaat jakolinjat eri ryhmien ja meppien näkemyksissä.
Parlamentti päätyi kannassaan rajoittamaan merkittävän osan eri jakeista tukikelvottomiksi eikä niitä laskettaisi osaksi uusiutuvaa energiaa. Kannassa puututaan voimakkaasti siihen, mitä metsäbiomassan jakeita katsotaan kestäviksi.
Tämä tapahtuisi ottamalla käyttöön jaottelun primääriseen ja sekundaariseen puubiomassaan, joka perustuu siihen mistä jae tulee. Nyt esitetyssä jaottelussa ainoastaan teollisuuden kautta kiertävä jae olisi sekundaarista eli tukikelpoista ja uusiutuvaksi laskettavaa. Primääriseen puubiomassaan kuuluisi lähes kaikki suoraan metsästä energiakäyttöön päätyvästä puusta, kuten pienpuu, muu runkopuu, harvennustähteet, oksat ja kannot.
Parlamentin kannan mukaan metsäenergia lasketaan uusiutuvaksi vain, jos sen osuus energiankulutuksesta pysyy vuosien 2017-2022 tasolla. Metsäenergian laskutavalle asetetaan myös merkittävästi epävarmuutta tulevina vuosina komission tehtäväksi esitetyllä uudella arvioinnilla. Valtioneuvoston tuoreessa selonteossa metsähakkeelle nähdään kasvuvaraa tällä vuosikymmenellä ja sille on ajateltu tärkeää roolia myös 2030 jälkeen.
”Nyt esitetyt muutokset ovat monessa mielessä todellinen rimanalitus parlamentilta”, kommentoi Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. ”Tällainen ratkaisu olisi mielivaltainen, vastuuton ja heikentäisi tarpeettomasti Euroopan energiaturvallisuutta aikana, jolloin sitä pitäisi päinvastoin vahvistaa. Se olisi myös vakava isku EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uskottavuudelle ja johdonmukaisuudelle. Linjaus ei lisää luottamusta bioenergian käyttöä kehittäneissä yrityksissä”.
Eurooppalaista uusiutuvaa energiaa rajoittavilla esityksillä vaarannettaisiin EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet samalla, kun uusiutuvan energian tavoitetta ollaan Venäjän hyökkäyssodan takia kiristämässä.
Parlamentin kanta on kuitenkin vasta välivaihe päätöksenteon ketjussa. EU-instituutioiden väliset kolmikantaneuvottelut käynnistynevät vuoden vaihteessa. Niistä ei odoteta helppoja, sillä jäsenmaiden neuvosto ja komissio ovat näkemyksissään monelta osin kaukana parlamentista.
“Lainsäädäntö ja näkymät on nyt tärkeä pitää vakaina ja toimintaa edistävinä. Jatkoneuvotteluissa neuvoston ja komission tulee ajaa linjaa, jossa parlamentissa arvotusta jaosta luovutaan”, Laurikka jatkaa. Komissio ehtikin jo eilen arvostella parlamentin uutta avausta.
EU sorvaa nyt kolmatta kertaa uusiutuvaa energiaa edistävää direktiiviä, joka ensimmäisen kerran valmistui 2009 ja edellinen päivitys tehtiin 2018. Bioenergian kestävyyttä säädeltiin liikenteen biopolttoaineiden osalta ensimmäisestä direktiivistä lähtien. Kaikkea bioenergiaa koskevat säädökset tulivat mukaan 2018. Tämän direktiivin soveltaminen käytäntöön on vielä kesken osassa jäsenmaista ja astuu käytännössä voimaan 2023 alusta.
Komission uusimman esityksen ja parlamentin kannan mukaisesti EU:n uusiutuvan energian tulisi saavuttaa 45 % loppuenergian kulutuksesta vuonna 2030. Vuonna 2020 oltiin 22 % tasolla.
Lisätiedot: Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö, 040 1948628, hannes.tuohiniitty(a)bioenergia.fi