Varautumisen ministerityöryhmän päätös metsähakkeen saatavuuden lisäämisestä oli toivottu. Huoltovarmuuden takaamiseen kaivataan kuitenkin vielä lisää konkretiaa ja ennakoitavuutta. Bioenergia ry ei kannata jakeluvelvoitteen väliaikaista alentamista, joka vie uskottavuutta kansallisen politiikan pitkäjänteisyydeltä eikä edesauta liikenteen fossiilisista polttoaineista irtautumista.

Varautumisen ministerityöryhmä päätti 7.4.2022 toimista energian saatavuuden varmistamiseksi, vihreän siirtymän ja investointien vauhdittamiseksi sekä polttoaineen jakeluvelvoitteen väliaikaiseksi alentamiseksi. Päätöksiin kuului akuuttien toimien kokonaisuus, joilla varmistetaan kohtuuhintaisen energian tuotanto ja saatavuus, energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamisen toimenpidekokonaisuus, vihreän siirtymän vauhdittaminen sekä polttoaineen jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen.

Akuuttien toimien kokonaisuuteen kuuluivat metsähakkeen saatavuuden lisääminen ja turvetuotannon varmistaminen huoltovarmuuden takaamiseksi. Metsähakkeen osalta esitetyt muutokset merkitsevät nuoren metsän hoidon tukiehtojen ja tukitason palautumista tukijärjestelmän alkuperäiselle, vuoden 2015 säännösten mukaiselle tasolle vuoteen 2024 saakka. Tavoitteita edistetään lisäksi panostuksilla teiden ja siltojen kunnossapitoon ja puuterminaaleihin sekä Metsäkeskuksen toteuttamalla aktivointikampanjalla.

– Päätökset nuorten metsien hoidon ja pienpuun keruun tukemisesta ovat erittäin tervetulleita. Olemme toivoneet vuoden 2015 ehtojen palautusta jo pitkään. Ehtojen palautuksessa tulee huomioida toteutunut kustannuskehitys seitsemän vuoden aikana. Lisäksi 2020-luvulla tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Toivomme siksi, että pian tehdään linjauksia kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen ja energiaan satsaamisesta myös 2023 jälkeen, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Turvetuotannon osalta ministerityöryhmä linjasi, että huoltovarmuus pyritään takaamaan Huoltovarmuuskeskuksen, alan yritysten ja lämpölaitosten kanssa tehtävin toimin. Tarkoituksena on varmistaa, että Suomessa on riittävästi turvetta seuraavaa lämmityskautta varten.

– On hyvä, että turvetuotantoon on nyt kiinnitetty huomiota, mutta konkretia valtion toimien mittakaavasta ja tuottajien kaipaamasta pidemmän aikavälin näkymästä vielä puuttuu. Tuottajat ovat painottaneet, että he eivät tule tuottamaan energiaturvetta varastoon omalla riskillä. Käyttäjät taas eivät halua sitoutua pitkäaikaisiin ostoihin nykyisillä hintatasoilla, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.

Vuonna 2019 päätettyä uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitetta päätettiin alentaa väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022-2023. Vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset katetaan nopeuttamalla jakeluvelvoitteen korotuksia lainsäädännössä. Jakeluvelvoite vuonna 2030 on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisesti 34 prosenttia. Ilmoitettu jakeluvelvoitteen alentaminen ei koske polttoöljyä käyttäviä työkoneita.

– Pidämme tätä päätöstä lyhytnäköisenä, sillä se vie uskottavuutta kansallisen politiikan pitkäjänteisyydeltä ja lisää epävarmuutta investoijien silmissä. On myös nurinkurista, että hallitus laskee väliaikaisesti kustannusargumentein uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitetta, mutta samaan aikaan puhutaan liikenteen fossiilisista polttoaineista irtautumisesta ja siihen lisätään kustannustehottomia tukia, Laurikka jatkaa.

– Hyvää on vuoden 2030 tavoitteen nosto 34 %:iin fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Seuraavan hallituksen täytyy sitten kiriä kiinni nyt tekemättä jäävät päästövähennykset vuosien 2024-2029 aikana.

EU-lainsäädäntö vaatii Suomelta vuosina 2021-2030 erittäin kovat päästövähennykset päästökaupan ulkopuolella, jonne tieliikenne kuuluu. Koko vuosikymmenen päästöt otetaan laskennassa huomioon.

Bioenergia ry:n näkökulmasta muita hyviä päätöksiä paketissa olivat panostus luvituksen sujuvoittamiseen 2022-2025, tuet öljyn ja kaasun lämmityskäytöstä luopumiseen ja kaukolämmön tunnistaminen yhtenä korvausvaihtoehtona muiden joukossa sekä biokaasuinvestointeihin suunnatut tuet. Etusija lupakäsittelyssä annetaan myös hiilidioksidipäästöjen talteenotolle ja hyödyntämiselle (CCU). Erikoinen piirre päätöksen rajauksessa kuitenkin on, että mukaan ei ole otettu IPCC:n peräänkuuluttamia negatiivisia päästöjä, kuten bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (bio-CCS).

Lisätiedot:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi